Artikkelin aloittaminen paikan kuvaamisella alkaa olla jo niin käytetty klisee, että toimittajana hävettää edes harkita sen käyttämistä. Nyt sitä on kuitenkin vaikea vastustaa. Istumme vanhan puutalon takapihalla, josta avautuu kaunis näkymä järvelle. Sen edustalla makaava keltainen kukkaketo kuhisee tanssivista perhosista. On täydellinen hetki ennen ukkosta ja kaatosadetta, jotka enteilevät etäällä veden yllä. Taustalla kuuluu linnun laulu.
Hämeenkyrössä sijaitseva Frantsila on monta asiaa: luomuyrttitila, hyvän olon keskus ja kasvisravintola. Luonnonkaunis paikka on monipuolisuudellaan täydellinen matkakohde tiedostavalle lomailijalle.
– Täällä aloitin tämän päiväni joogalla,Virpi Raipala-Cormier kertoo.
Frantsilan luomuyrttitila sijaitsee 300 vuotta vanhalla sukutilalla, jossa luomuviljelyä on toteutettu vuosikausia. Sittemmin Raipala-Cormierin ja hänen puolisonsa myötä Frantsila on laajentunut kehon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huolehtimisen ja yrttien tyyssijaksi.
– Virallisesti luomuviljely alkoi tilallamme vuonna 1977. Viljelimme yhdessä veljeni kanssa tätä äitini kautta perittyä tilaa ja isäni tilaa.
Raipala-Cormier tutustui mieheensä Kanadassa, jossa hän syvensi tietouttaan yrttien viljelyksestä. Sattumoisin myös James Cormier oli ammatiltaan agronomi, joka jakoi tulevan puolisonsa mielenkiinnon kohteita.
– Rakastuimme toisiimme Shiatsu-koulutuksessa. Meille luontaishoidot ja jooga ovat äärettömän tärkeitä. Olin viljellyt yrttejä jo teini-ikäisenä. Tähän harrastukseen sitten mieheni kanssa perehdyimme yhä enemmän. Nykyisin jalostamme yrteistä noin 250 erilaista tuotetta.
– Tila on meille elämäntapa. Olemme pieni perheyritys, mutta kaikkea emme pysty tietenkään viljelemään. Meillä on sopimusviljelijöitä ja keräilijöitä, jotka auttavat meitä saamaan tarvittavat raaka-aineet. Moni nuori saa tätä kautta töitä.
Luomuyrttitilan rinnalle pariskunta perusti luonnonlääkintään keskittyvän Hyvän Olon Keskuksen. Noin 38 vuotta sitten Frantsila aloitti tuotteiden ohella tarjoamaan myös koulutusta.
– Tilan kauniit vanhat rakennukset otettiin koulutuskäyttöön. 1980-luvun loppuun mennessä meillä oli 11 terapeuttilinjaa, vaikkakin näitä kaikkia emme enää järjestä.
Luomua ei katsota enää kieroon
Frantsilan luomuyrttitila tuottaa muun muassa uutteita, öljyjä, voiteita ja jauheita. Tilan arvot pohjautuvat pyrkimykseen tehdä hyvää ja olla vahingoittamatta tietoisesti mitään. Yritystoiminnalle tärkeitä asioita ovat taas eettisyys, suomalaisuus ja luonnon monimuotoisuus.
Tätä nykyä yrityksen luonnon kunniottamiseen pohjautuvat arvot tuntuvat trendikkäiltä ja tavanomaisiltakin, mutta Raipala-Cormier muistaa ajat jolloin luonnonmukaista tapaa viljellä väheksyttiin.
– Opintoni ovat yksi syy miksi minusta tuli luomuviljelijä. Kun sinulla on faktaa asioista, voit päättää asioista enemmän.
– Valmistuin maanviljelysfysiikan ja kemian puolen agronomiksi, jonka myötä opiskelin paljon lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista. Perustimme yliopistossa luonnonmukaisen viljelyn opintopiirin, jota varmasti katsottiin vähän kummaksuen. Tein graduni kompostoinnista, jota professorini kommentoi väheksyvästi: “kyllähän tämä teille sopii”, Raipala-Cormier muistelee.
Luomuviljelyssä kasvien ravinteina käytetään esimerkiksi kompostoitua karjan lantaa. Luomutuotannossa ei käytetä kasvinsuojeluaineita tai myrkkyjä, eikä keinotekoisia lannoitteita. Frantsilassa kaikki tuotannosta tuleva jäte kompostoidaan, jonka kautta se voidaan palauttaa maahan.
Usein viljelyä kuitenkin säätelee markkinavoimat, jotka eivät aina kohtaa hyvinvoinnin ja ympäristön kanssa. Monet tehotuotannossa käytettävät kasvinsuojeluaineet tunnistetaan nykyisin ihmisen keholle ja ympäristölle haitalliseksi, jonka vuoksi puhdas luomuravinto on nostanut suosiota kuluttajien ostoskärryissä.
– Luomun vähättely on loppunut. Uskon, että suurin osa suomalaisista valitsisi mieluummin luomun, jos se maksaa noin saman verran kuin kilpaileva tuote. Moni vaihtaa luomuravintoon saadessaan lapsia, sillä halu puhtaaseen ruokaan kasvaa.
Raipala-Cormier kuitenkin haluaa korostaa, ettei luomuviljelyssä ole kyse vain puhtaasta ravinnosta:
– Viljelyyn liittyen meillä on vastuu myös ympäristöstämme, ei vain omasta ja lastemme hyvinvoinnista. Jos esimerkiksi pölyttäjät tuhoutuvat, tuhoutuvat ihmisetkin. Luomuviljelyllä voimme vaikuttaa ympäristöömme positiivisesti.
Hämeenkyröön virtaa turisteja Aasiasta
Historiaa huokuvassa pihapiirissä kukkivat tarkoin leikatut omenapuut. Tiistai-iltapäivä on rauhallinen Hyvän Olon Keskuksen päärakennuksessa, jonka sinisessä salissa oleilee paikan emäntä.
– Viikonloput ovat kiireisiä, Aija Lento kertoo.
Entinen tamperelainen hakeutui Frantsilaan Shiatsu-kurssille, jonka myötä hän päätyi paikkaan töihin. Lopulta hän ryhtyi keskuksen yrittäjäksi entisen siirryttyä toisaalle. Nyt Lento on kestittänyt perheensä kanssa turisteja, opiskelijoita ja retriittiläisiä noin 20 vuoden ajan.
– Työ on hyvin kokonaisvaltaista ja mukavaa. Elämänvalintani on tuntunut kohtalolta ja onnekkaalta. Näkemykseni elämään ja elämäntapoihin ovat muuttuneet kasvisruokavalion, hoitojen ja luomutuotteiden myötä.
Frantsilassa voi hoitojen lisäksi pistäytyä yrttisaunassa tai valmistaa oman parfyymin, jonka aikana nautitaan kasvisruoasta. Viikot täyttyvät kokoustajista ja viikonloput lomailijoista ja kurssilaisista.
– Tuntuu, että kiinnostuminen hyvinvointiin on kasvussa. Moni esimerkiksi innostuu täällä kasvisruoasta ja palaa kurssille oppimaan, miten sitä voi valmistaa helposti, Lento kertoo.
Hyvän Olon Keskus tarjoaa yöpymisen ohella kaiken tasoisia kursseja, koulutuksia ja hoitoja. Kattaus on hyvin monipuolinen. Suomalaisten matkalaisten lisäksi Hämeenkyröön saavutaan kauempaakin.
– Aasialaiset turistit ovat lisääntyneet. Saamme vieraita esimerkiksi Kiinasta ja Japanista. Heitä kiinnostaa lähtökohtaisesti Suomen puhtaus, luonto ja paikkamme tuotteet.
– Tilan tuotteita viedään 11 maahan, joista suurin vientikohde on Japani. Ehkäpä tämä on yksi syy japanilaisten mielenkiintoon Frantsilaa kohtaan.
Kehäkukka kruunaa kierroksen
Tuntuu ikävältä jättää tunnelmallinen Frantsila. Hämeenkyrön keskustassa odottaa kuitenkin vielä yksi mukava pysähdys. Raipala-Cormierin perustaman Kehäkukka-ravintolan taustalla oli halu valistaa ruokailijoita, että kasvisruoka voi olla maukasta, terveellistä ja kaunista.
Perustaja itse on ollut vegetaristi yli 40-vuotta.
– Avaamisen alkuvuosina oli yleistä, että naisasiakkaiden miehet jäivät autoon odottamaan ravintolassa lounastavaa kumppaniaan, Raipala-Cormier kertoo huvittuneena.
Sittemmin suhtautuminen kasvisruokaankin on muuttunut ja lounasta nauttivat myös miehet.
– Asiakaskuntamme on hyvin monipuolista. Paikallisia ja turisteja. Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota, että miehet ovat asiakkaskunnassamme lisääntyneet. Moni tulee kommentoimaan, että he ovat yllättyneet positiivisesti, kuinka hyvin ruokamme vie nälän, Jenna Aalto Kehäkukasta kertoo.
Ravintola pyrkii käyttämään raaka-aineinaan mahdollisimman paljon kotimaista luomuruokaa.
– Ruokamme on mahdollisimman värikästä, tuoretta ja monipuolista.
aikana tutuksi. Tässä pestään ja liuotetaan juolavehnän juuria, joita käytetään kehon
nesteenpoistajana.
palvelut liittyvät kuitenkin terveyteen ja hyvinvointiin.
näytepuutarhoissa on mahdollista opiskella ravintolan ruuassakin käytetyistä kasveista.
