Nuoret yleisurheilijat valmiina kauteen – Nea Lento myöntää, että viime talven huima pituustulos yllätti hänet itsensäkin

Ylöjärveläisillä yleisurheilun ystävillä riittää jännitettävää tänäkin kesänä, sillä arvokilpailuihin on ehdolla parikin Tampereen Pyrintöä edustavaa nuorta urheilijaa.
Nea Lento leiskautti viime talvena huipputuloksen, johon hän hakee nyt parannusta. (Kuva: Anssi Mäkinen)05

Siivikkalalaisen Nea Lennon tavoitteena ovat Azerbaidzhanin Bakussa heinäkuun kolmannella viikolla järjestettävät Euroopan nuorten olympiafestivaali -kilpailut.

– Meitä vuonna 2002 syntyneitä ei valita vielä alle 19-vuotiaiden EM-kilpailuihin, mutta EYOF:iin tekee mieli mukaan pituutta hyppäämään.

Lento antoi jo hallikaudella väkevän näytön ponnistettuaan alle 17-vuotiaiden Suomen ennätyksen 624. Samanlainen siivu alkukesästä takaisi lähes vuorenvarmasti lipun Bakuun, ja hyviä viitteitä siitä saatiin kesäkauden avauksessa Tampereella toissa lauantaina syntyneestä tuloksesta 608.

– Se ei ollut nappihyppy, ja kolea sadesääkin haittasi. Jos olot osuvat kohdalleen, ja juoksu kulkee, hallilukemille on hyvät mahdollisuudet, Lento pohtii.

Viime vuonna kuuden metrin raja jäi häneltä yhdeksän sentin päähän, mutta nyt siitä näyttää tulleen rutiinia.

– Se on paljon juoksusta kiinni, mutta olen tehnyt tätä kesää varten paljon töitä juoksunopeuteni kehittämiseksi, ja juoksinkin Ratinassa heti satasen ennätykseni 12,35.

– Kalevan kisoja ja oman ikäluokkani SM-kilpailuja pitää myös juosta kilpaa. Myös kolmiloikka säilyy ohjelmassani, Lento suunnittelee.

Kolmen valmentajan yhteistyötä

Lento sai Kalevan kisojen tulikasteensa jo viime kesänä Jyväskylässä sijoituttuaan kolmiloikan karsinnan 11:nneksi tuloksella 12,10. Hallissa pomput kantoivat jo 12,69:ään, joten ulkoennätys 12,18 kohentunee reilusti.

Tiimivalmennus on nykyaikaa yleisurheilussakin, ja Lento on siitä hyvä esimerkki. Hänen hyppyvalmentajanaan toimii Teemu Ylilauri, jonka lisäksi treenejä vetää Sanni Antonen. Voimapuolesta vastaa edelleen Nean isä Tomi Lento.

– Nyt sen näkee, että kannatti opetella nostotekniikat pienestä pitäen. Voimaa on tullut, ja vammoilta olen säästynyt, Sammon keskuslukion toiselle luokalle syksyllä menevä Lento kiittelee.

– Olen leireillyt kotimaassa nuorten maajoukkueryhmässä, mutta etelässä en ole vielä käynyt harjoittelemassa. Kouluunkin on pitänyt keskittyä, hän kertoo.

Pyrinnössä urheilevat myös ylöjärveläiset Olivia Mäkinen ja Oona Hietala. Mäkinen, 19, hyppäsi viime kesänä tasan kuuden metrin pituussiivun ja otti alle 19-vuotiaiden SM-pronssia, kuten myös viime talvena hallissa.

Mäkisen ikätoveri Hietala on palaillut kilpakentille vammojen pilaaman viime kesän jälkeen. Peräti vuodelta 2016 peräisin oleva ennätys 555 jäi kauden avauksessa viime viikolla Ikaalisissa neljän sentin päähän, mutta 100 metrillä Oona pinkoi ennätyksensä 12,94.

Urho Kujanpään haaveena on rikkoa Dohan MM-kisojen tulosraja (Arkistokuva)

Kujanpään katse jo Tokiossa04

Vuorentaustalainen Urho Kujanpää hyppäsi viime kesänä Berliinin EM-kilpailuissa jääden karsintaan tuloksella 536. Hän lisäsi ulkoennätykseensä sentin viime tammikuussa Pirkkahallissa, mutta 556:een tarvitaan vielä 15 sentin korotus, jotta paikka syyskuisiin Dohan MM-kilpailuihin sinetöityisi.

– Ei se mahdotonta ole, koska MM-kisat pidetään niin myöhään. Yhtä tärkeää on kerätä hyvillä tuloksilla IAAF:n rankingpisteitä ensi vuoden Tokion olympiakisoihin, Urho puntaroi.

Kujanpää pääsee vielä 22-vuotiaiden sarjaan, joiden EM-mitaleista taistellaan heinäkuussa Ruotsin Gävlessä. Toissa kesänä hän jäi vastaavissa kilpailuissa karsintaan tuloksella 500, joten näyttöhaluja piisaa.

– Gävle on kauden pääkilpailuni, mutta kaksikakkosissa on nyt poikkeuksellisen kovia hyppääjiä – muitakin kuin Ruotsin Armand Duplantis. Toistaiseksi arvokilpailuni ovat menneet huonosti, ja siihen yritän muutosta.

– Totta kai myös Kalevan kisoissa mestaruuden puolustaminen ja EM-joukkuekilpailuissa hyppääminen ovat tärkeitä tavoitteita.

Kujanpää aloittaa kesäkautensa Lahdessa tänään keskiviikkona 5. kesäkuuta positiivisin mielin. Keväällä vihoitellut nilkka on rauhoittunut, ja takana on hyvin mennyt leiri Italian Formiassa.

– Tein siellä muutaman täysivauhtisen hyppytreenin, ja tuntuma parani koko ajan. Myös tehokas lihashuolto helpotti nilkkaongelmaa, joka ei onneksi ollut murtuma, Kujanpää kertoo.