Saimaan ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kuvataiteen opiskelijat, nuoret taiteilijat ovat tehneet parikymmentä teosta Urkin Piilopirtin Naljaileva taide -näyttelyyn. Työt jäävät pysyvästi taidehotellin kokoelmaan. Isäntä Jyrki Sasi on hyvin tyytyväinen eri tekniikoilla valmistettuihin luomuksiin, jotka ovat saaneet ideansa hänen omista elämänkokemuksistaan.
Imatralaisen Saimaan ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja kankaanpääläisen Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijat ovat valloittaneet luomuksillaan Urkin Piilopirtin paviljongin seinät. Tämän kesän näyttelyn teemana on naljaileva taide.
Urkin Piilopirtin isäntä Jyrki Sasi ihastelee nuorten taiteilijoiden teoksia, jotka ovat saaneet aiheensa ja innoitteensa tilaajansa värikkäästä elämästä. Sasi kiittelee nousevia taiteilijoita heidän innovatiivisuudestaan ja yllätyksellisyydestään.
– Laadin varsin pitkän luettelon sattumuksista, joita olen elämäni eri vaiheissa kohdannut. Mielenkiintoista, suorastaan yllätyksellistä oli huomata aiheet, jotka eivät saaneet minkäänlaista vastakaikua luovuudeninnossaan ja -vapaudessaan piehtaroivien kuvataideopiskelijoiden keskuudessa.
– Huomiotta jäänyt teema oli esimerkiksi vuonna 1979 Riihimäellä perustettu Oy Suomen Ongelmajäte – Finland Problemavfall Ab, joka oli syntymähetkellään maamme suurin yksittäinen ympäristönsuojelun toimenpide. Kun uutukaista yritystä tarjottiin Ylöjärvelle, paikkakunnalla roihahti voimakas hankkeen vastustaminen. Torjuminen antoi kimmokkeen paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnan käynnistämiselle.
– Riihimäellä, jonne yritys rantautui, käytiin todellista henkien taistelua. Muiden muassa professori Pekka Nuorteva ehdotti vakavissaan viiden kilometrin suojavyöhykettä ongelmajätelaitoksen ympärille. Ironista oli se, että koko kaupungin keskusta olisi ollut rajauksen sisällä.
– Nykyään me kaikki tiedämme, miten hyvää ja arvokasta työtä Fortum Waste Solutions tekee vaarallisten jätteiden käsittelyssä, Jyrki Sasi hymähtää.
Urkin Piilopirtin isäntä arvelee, ettei nuorilla kuvataiteen opiskelijoilla ole minkäänlaista kiinnekohtaa tai tarttumapintaa edistykselliseen ympäristöhuoltoalan yritykseen.
Puhuttelevia tilannekuvia
Jyrki Sasi tarjosi nuorille taiteentekijöille teemaksi esimerkiksi armeijaa, miesten koulua. Suuri yleisö tuntee jutut varuskunnissa kiisselin seassa tarjottavasta ”jarrusta”.
Taiteenkerääjä on suorastaan liekeissä, kun hän esittelee nais- ja miestaiteilijan luomuksia samasta teemasta. Lopputulokset ovat kovin erilaiset.
– Sanna Kärkkäinen on tehnyt akvarellin, jossa intin varusmiesbussi kiidättää lomalaisia vapauteen varuskunnan tiukasti ohjaillusta elämänpiiristä. Hurjassa vauhdissa hytkyvä linja-auto pullistelee paraatikunnossa olevista peniksistä, jotka odottavat laukeamistaan. Erektiobussi on naistaiteilijan näkemys asiasta, Sasi esittelee.
– Julius Laisi on puolestaan antanut teokselleen nimeksi Koirabussi. Siinä kiimassa olevat uroskoirat ovat kielipitkällä laukaten pää kolmantena jalkana kohti vapautta.
Jyrki Sasi on saanut matkan varrella osansa naapurikateudesta. Lotta Harjasto on kuvannut maalaukseensa perisynnin vihreyttä, kuten vanha sanonta kuuluu: vihreänä kateudesta.
– Samaan aikaan, kun paviljongissa oli konsertti, joku katsoi oikeudekseen ajaa peltilehmällään edestakaisin lähistöllä. Onneksi musiikki pauhasi niin elämänriemuisena, ettei esitys eikä konserttivieraiden nautinto kärsinyt.
– Joskus kevättalvella ulkotapahtuman aikaan on seudulla soinut sirkkeli.
Jyrki Sasi muistuttaa, että naapurikateuden ilmentymistä kertovissa kirjoissa on tietoja esimerkiksi siitä, miten jonkin naapuri on kyydinnyt omille tiluksilleen toisella tontilla seisovasta lehtipuusta varisseet lehdet.
Keskustelu viriää
– Taiteen tehtävä on herätellä kokijoitaan, Jyrki Sasi muistuttaa.
Urkin Piilopirtin isäntä on vakuuttunut siitä, että parinkymmenen nuoren taiteilijan teokset herättävät polemiikkia.
– Työt ovat hyvin kantaa ottavia. Ne tarjoavat mahdollisuuden itseironiaankin.
Jyrki Sasi odottaa kovasti kesäkauden kävijöitä ja heidän palautteitaan suomalaisten nuorten taiteilijoiden räväköistä töistä.
Näyttelyn kuraattorina toimi kuvanveistäjä, professori Radoslaw Gryta.
Urkin Piilopirtin äitienpäivän lounasvieraat tutustuivat ensimmäisinä uuteen ripustukseen.
