Torstaina mittelöitiin ensimmäiset koulujenväliset robotiikkakilpailut, jossa eri koulujen vitosluokkalaiset taistelivat toisiaan vastaan robottien ohjelmoinnissa.
Siivikkalan koulun vitosluokkalaiset Pekka Paala, Jaakko Poutanen, Vihtori Paananen ja Lauri Lakkala miettivät kuumeisesti, millaisia säätöjä heidän robottinsa tarvitsee, jotta se voittaisi seuraavan sumopainierän.
– Teen tämmöistä koodia tänne varalle, jos toinen ei toimikaan. Ollaan vahvoilla, jos robotti ei jää jumiin, Lakkala kertoo säätäen samalla robotin ohjelmointikuvakkeita iPadilla.
Mutta ei. Siivikkalan joukkueen robotti työnnetään nopeasti pois sumopainiringistä heti aloituksen jälkeen, eikä voittoa tule. Sumopainifinaalin vie lopulta Karhen koulu.
Robottien sensorit antavat käskyjä
Toimittaja ymmärtää sumokilpailusta sen verran, että robotit varovat valkoista viivaa yrittävät samalla työntää toiset pois rajatun alueen ulkopuolelle. Mutta miten ihmeessä ne osaavat tehdä niin?
– Roboteissa on värisensorit, jotka tunnistavat esimerkiksi valkoisen viivan mustalta pohjalta. Osalla kilpailijoista oli niin edistynyt koodi, että se laittoi robotin hyökkäämään tai peruuttamaan, jos se tunnisti vastustajan lähestyvän, robotiikkaa ylöjärveläiskouluissa opettava luokanopettaja Paavo Salmio kertoo.
Ohjelmointia kuvakkeilla
Ylöjärveläiskoulujen yhteiskäytössä on yhteensä 12 Lego Mindstorms -robottia, joilla koulujen väliset robotiikkakisatkin käytiin. Ylöjärvellä kaikki vitosluokkalaiset saavat robottikoulutusta Paavo Salmion johdolla.
– Robotteja ohjelmoidaan kuvakkeiden avulla, joten tämä on hyvä polku tekstikäyttöiseen koodaukseen, jota opetetaan yläkoulun puolella, Salmio sanoo.
Hänen mukaansa ohjelmoinnin ja ymmärtäminen on tärkeää eritoten tulevaisuuden näkökulmasta.
– Kaikista ei tietenkään tule koodareita, mutta ohjelmoinnin opettelu ylipäätään kehittää oppilaiden ongelmanratkaisukykyä ja loogista ajattelua. Lisäksi robotiikka tuntuu olevan sellainen oppiaine, johon oppilaat osallistuvat aina innolla.
