Tamperelainen Olli-Poika Parviainen sai viime viikolla kutsun johtaa hallitusohjelmaan Eurooppa-politiikka työstävää ryhmää. Puheenjohtajuus ja asiantuntijana toimiminen ovat mieluisia haasteita europarlamentaarikoksi pyrkivälle entiselle kansanedustajalle.
Olli-Poika Parviaisella on pitkä lista asioita, jotka Euroopan parlamentin olisi vietävä maaliin seuraavan viiden vuoden aikana.
– Unionin on terävöitettävä ilmastopolitiikkaansa.
– Muuttoliike on saatava kestävästi hallintaan.
– Digitalisaation ja tekoälyn kehittämiseen on satsattava.
– EU:n sisäistä vakautta on vahvistettava ja jäsenmaissa on varmistettava oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, Parviainen luettelee.
Parviainen sanoo teemojen olevan itselleen tuttuja, koska hän on toiminut niiden parissa niin viime kauden kansanedustajana kuin Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan ja tasa-arvoasioiden komitean varajäsenenä.
Vihreä europarlamenttiehdokas kehottaa tarkkailemaan muun muassa Italian talouskehitystä ja saapaskenkämaan pankkien tilaa. – Euroopan unionin ja Venäjän suhteet ovat nuijat, mutta niiden välistä dialogia on jatkettava. Suomella onkin tässä vuoropuhelussa suuri rooli.
– Myös se, miten unionin tasolla reagoimme ajallemme ominaiseen poliittiseen populismiin, on keskeinen haaste.
– Kansalaisten turhautuminen on otettava niin omassa maassamme kuin unionissakin vakavasti. Paluuta menneeseen ei ole. Rajojen sulkeminen ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan, hän linjaa.
Yhtenäinen ja yksimielinen
Politiikassa pian 20 vuotta mukana ollut Olli-Poika Parviainen sanoo, että Euroopan unionin olisi oltava nykyistä yhtenäisempi ja ennen kaikkea yksimielisempi tavoitteistaan.
– EU:n tulisi olla keskeinen ratkaisija maailman ongelmissa, hän lisää.
Parviainen suree sitä, että unionin sisällä on tällä hetkellä voimia, jotka pyrkivät hajottamaan yhteisöä.
– Nationalismin kasvu on yksi aikamme ilmiöistä, johon EU:n on voimakkaasti vastattava kansalaisten huolet huomioon ottaen. Tällöin erityisesti valtioiden välinen yhteistyö korostuu.
Parviaisen mukaan megatrendiksi niin länsimaissa kuin Kiinassakin kivunneeseen väestön vanhenemiseen on reagoitava.
– Euroopan unioni ja Suomi tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa, joten sitä on aktiivisesti edistettävä.
Parviaisen mielestä humanitaarinen maahanmuutto ja ylipäänsä muuttoliike on erillinen kysymyksensä.
– Luonnollisesti myös Euroopan unionin alueelle, myös maahamme humanitaarisista syistä saapuvien ihmisten työllistymistä on edistettävä. Muuttoliikkeen on oltava hallittua. Yhteistä unionin ulkorajavalvontaa on edistettävä, mutta kenenkään ei pidä antaa esimerkiksi hukkua Välimereen, eivätkä leirit Libyassa ole inhimillinen ratkaisu. Hallitsematon muuttoliike ei ole kenenkään etu, ja muuttoliikkeeseen liittyvään rikollisuuteen on puututtava.
Parviaisen mukaan muuttoliike on parhaillaan poliittisesti jakava aihe. Hänen mielestään ihmisten huoliin ja pelkoihinkin on vastattava mutta ei kansainvälisten ihmisoikeuksien kustannuksella. – Ensisijaisesti peräänkuulutan dialogia ja kestävien ratkaisujen hakemista. Tätä tein jo Suomessakin eduskunnan hallintovaliokunnassa.
– Hajanainen Euroopan unioni ei palvele ketään meistä. Korkeintaan se palvelee muiden ulkovaltojen intressejä, hän herättelee.
MATTI PULKKINEN
