Kevät koittaa niin että pörisee – vai pöriseekö? Eri puolilta maailmaa on kantautunut huolestuttavia tutkimustuloksia hyönteismäärien vähenemisestä. Suomessakin auton tuulilasi pysyy kesäisin entistä puhtaampana.
Hyönteiskadolla saattaa olla arvaamattomat vaikutukset ekosysteemien toiminnalle, lajien välisiin suhteisiin ja aineiden kiertoon. Erityisen huolestuttavaa on pölyttäjähyönteisten väheneminen.
Hupenemiseen ovat syynä erilaiset torjunta-aineet, sopivien pesäpaikkojen väheneminen ja elinympäristöjen yksipuolistuminen. Ihmistoiminnan seurauksena pölyttäjille on tarjolla entistä vähemmän luonnonkukkia, elintärkeitä mesi- ja siitepölylähteitä.
Pölyttäjäkato johtaa taloudellisiin menetyksiin, kun esimerkiksi monien hedelmä-, marja-, öljy- ja rehukasvien sadot pienenevät.
Hyvä, hallittu hoitamattomuus
Pölyttäjiä voi auttaa omalla kotipihallaan. Noudattamalla hallittua hoitamattomuutta luonnonkasvit saavat lisää elintilaa. Nurmikot kannattaa jättää niityiksi ja koristeiksi valita metisiä kukkakasveja. Antaa voikukkien ja apiloiden kukkia, sillä ne ovat tärkeitä ravintolähteitä pölyttäjille.
Pajukoita ei tule raivata vallan pois, sillä pajunkissojen auettua kukinnoiksi niiden siitepöly on ensiravintoa uutta pesää perustaville kimalaiskuningattarille.
Rakenna hyönteishotelli
Netistä löytyy monenlaisia rakennusohjeita. Yksinkertainen malli koloissa pesiville erakkomehiläisille syntyy vaikkapa maitotölkistä ja järviruon pätkistä tai poraamalla 10 senttimetriä syviä ja 5–10 millimetrin läpimittaisia reikiä vaakasuoraan ripustetun koivupöllin päähän.
Puutarhan omenat ja vadelmat kiittävät tästä työstä. Tutkimusten mukaan mustikkasatokin paranee pölyttäjien pesäpaikkojen lähellä. Halpoja hyönteishotelleja on myös kaupan.
Maataloudessa käytettyjen torjunta-aineiden haittoja hyönteisille voi vähentää suosimalla luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita ja kulutustuotteita.
Älykkäät kimalaiset
Kimalaiset kuuluvat pölyttäjien parhaimmistoon. Oulun yliopistossa tutkijatohtori Olli Loukolan johtama tutkimusryhmä selvittelee kimalaisten sosiaalista älykkyyttä ja muun muassa torjunta-aineiden vaikutuksia siihen.
Kimalaisten oppimiskyky on hämmästyttävä. Tutkimuksista kerrotaan suomenkielisillä ötökkäakatemia.fi-nettisivulla, jotka liittyvät Tieteen tiedotuksen rahoittaman Huippututkimus tutuksi -hankkeeseen.
Ötökkäakatemia.fi-nettisivuilta löytyy lisäksi tietoa Oulun ja Helsingin yliopistojen kiiltomato- ja muurahaistutkimuksista.
IIRIS KALLIOLA
