Nyt 75-vuotiaana Toivo Haavisto sanoo, ettei olisi koskaan uskonut, että hänen maarakennusliikkeensä kasvaisi 40 henkilön yritykseksi. Tarkoitus oli vain tehdä työtä ja ansaita perheen elanto.
Toivo Haavisto on ollut usein siellä, missä tapahtuu.
Otetaan esimerkeiksi Tampereen Amuri ja Tammela.
Ennen kuin Maarakennus T. Haavisto aloitti niissä purkutyönsä, kaupunginosissa oli jäljellä vielä useita vanhoja puutaloja.
Sitten Haaviston vuonna 1969 perustama yritys voitti urakoita, ja pian useimmat taloista olivat yksi kerrallaan maan tasalla. Purkaminen oli kiivaimmillaan 1970- ja 1980-luvuilla.
Purkamisten jälkeen Maarakennus T. Haavisto teki tonteille uusien kerrostalojen pohjatöitä.
Hirret myyntiin tai pesään
Joku saattaa kaivata vanhoja puutalokaupunginosia, mutta ei Ylöjärvellä asuva Haavisto.
– Ei minulle tullut mieleen, että niitä olisi pitänyt säästää. Kun rakennusliike pyysi purkamaan, niin minä purin. Muuten ne olisi purkanut joku toinen.
– Uusia taloja kun tehtiin, niin vanhat piti saada pois tieltä.
Tai sanotaan näin, että Haavisto ei kaipaa niitä huonokuntoisimpia taloja, mutta osa hyväkuntoisista hirsitaloista on asia erikseen.
Häntä on jäänyt mietityttämään, olisiko esimerkiksi Takahuhdissa sijainnut Antti Linnan hirsikartano kannattanut säästää.
Purkutaloista Haavisto pelasti usein kaakeliuuneja ja hyvinä säilyneitä hirsiä – jos joku suostui niitä ostamaan.
– Myin osan Tammelan hirsistä. Esimerkiksi eräs leipomon johtaja teki hirsistä korsusaunan.
Mutta jos hirsiä ei ostanut kukaan, Haavisto teki niistä itselleen polttopuuta.
Vanhoja kaakeliuuneja taas hankkivat yksityiset henkilöt, jotka esimerkiksi kunnostivat vanhaa taloa.
Tiilet makaavat Näsijärvessä
Toivo Haaviston yritys oli mukana myös muun muassa silloin, kun Hervantaa alettiin rakentaa vuonna 1969 lähes asumattomalle metsäseudulle ja silloin, kun Tammelassa sijaitsevasta Aaltosen kenkätehtaasta saneerattiin asuntoja.
Maarakennus T. Haavisto kaatoi niin ikään Finlaysonin 58-metrisen piipun Kuninkaankadulle vuonna 1980.
Piippu saatiin kaatumaan toivottuun suuntaan piikkaamalla eli tekemällä koloja piipun varteen ja kulmiin Kuninkaankadun puolelle. Sen jälkeen piippu räjäytettiin, ja tiilet levisivät maahan parinkymmenen metrin alueelle.
Koska kaartuvan mallisille tiilille ei löytynyt ostajaa, Haavisto sai kaupungilta luvan upottaa ne Näsijärveen Santalahden kohdalle.
Välillä ylimääräisillä tiilillä täytettiin myös uusien hallien pohjia ja piha-alueita.
Finlaysonin piipun lisäksi Haavisto oli mukana purkamassa Hatanpään varrella sijainnutta Lokomon piippua ja Satakunnankadulla radan vieressä sijainnutta Valion piippua.
Pellot ja metsät omakotitaloille
Maarakennus T. Haavisto teki paljon myös omakotitalojen pohjia – ja tekee edelleen. Nykyisin yritystä jatkaa kaksi kolmesta Toivo Haaviston pojasta, Jussi ja Jari Haavisto. Kimmo Haavisto on osakkaana tamperelaisessa insinööritoimistossa.
Toivo Haaviston koneet muuttivat 70-luvun alussa esimerkiksi Ylöjärven Siivikkalan ja Metsäkylän peltoja ja metsiä nykyisenlaisiksi omakotitaloalueiksi.
Myöhemmin yritys on tehnyt omakotitalon pohjia myös esimerkiksi Ylöjärven Asuntilaan ja Haavistolle.
Yritys on purkanut myös lukuisia huoltoasemia Kissanmaalta ja Raholaan.
Töitä tehtiin ja tehdään Ylöjärven ja Tampereen lisäksi muualla Pirkanmaalla sekä Etelä-Suomessa.
Kuusivuotias harvensi porkkanoita
Toivo Haavisto on ollut varsin yritteliäs henkilö jo varhaislapsuudestaan asti. Perheen toimeentulo oli niukkaa, ja siksi jokaisen oli osallistuttava työntekoon.
Haavisto löysi ensimmäisen työpaikkansa kuusivuotiaana Eino Suonurmen porkkanamaalta. Harvennushommat jatkuivat useana vuonna, ja kahdeksanvuotiaana Haavisto ansaitsi niissä jo 125 markkaa.
Pieni bisnesmiehen alku osti rahalla työkaluja, joilla hän valmisti kymmenen silityslautaa. Niiden myynnistä hän tienasi 300 markkaa.
”Yritys vain kasvoi”
Vuonna 1961 17-vuotias Haavisto osti itselleen ensimmäisen oman koneensa: Zetor 25 A -merkkisen traktorin, jolla hän teki muille maataloustöitä. Tämän jälkeen hän alkoi valmistaa ja myydä myös peräkärryjä.
Parin vuoden jälkeen Haavisto vaihtoi traktorin uuteen ja osti lisäksi puimurin yhdessä Reino Sampelan kanssa ja perusti näin puimuriyhtymän. Armeijasta päästyään Haavisto päätti aloittaa maankaivuutyöt ja hankki Temmes-kaivurin.
Vuonna 1969 Toivo Haavisto muutti Tampereelle saatuaan kaupungista töitä. Haavisto alkoi kaivaa kuoppia sähköpylväille ja aurata. Haavisto perusti yrityksensä, ja kun töitä riitti, hän laajensi toimintaansa.
Nykyisin Maarakennus T. Haavistolla on palveluksessaan 40 työntekijää.
– Yritys vain kasvoi pikkuhiljaa, Toivo Haavisto selittää.
Ison yrityksen perustaminen ei käynyt Haavistolla alun perin edes mielessä.
– Ei minulla ollut sellaista ajatustakaan. Töitä vain oli tarjolla, kalustoa tuli ostettua lisää ja miehiä hommattua. Töitä oli niin paljon.
