Pensastasku on varmaan monelle tuttu lintu ja pensastaskun voi löytää pesivänä lähes koko Suomesta.
Viljelyksien väheneminen ja entisten peltojen metsittyminen on hieman haitannut pensastaskun lisääntymistä. Sama tilanne on ollut myös muilla peltolinnuilla.
Todennäköisesti pensastasku on ollut aikoinaan etupäässä suolintu, joka on peltojen raivauksen myötä levinnyt lähes koko maahan.
Alueilla, joilla ei ole viljelyksiä, pensastasku ja kiuru joutuvat yhä pesimään myös soilla, rantaniityillä ja hakkuuaukeilla.
Pensastasku pesii mieluusti paikalla, jossa on vettä tai muuten kosteaa maastoa, kuten ojan pientareella.
Ylöjärvellä pensastaskuja voi löytää muun muassa Mäkkylän ja Vahannan peltojen liepeiltä. Pohjoisemmassa peltoja on vähemmän ja linnut pesivät enimmäkseen suurien soiden, kuten Kivinevan ja Soljastensuon reunamilla.
Yleisesti uskotaan Suomen pensastaskujen talvehtivan Afrikassa, joten Suomen muuttolintujen joukossa lintu on pitkämatkalainen.
Pitkän muuttomatkan vuoksi saapuminen venähtää liki kuukauden ajanjaksolle. Ensimmäiset saapuvat jo viikkoa, paria ennen vappua. Viimeisten saapuessa toukokuun lopulla on ensimmäisillä paluumuuttajilla jo munat pesässä haudottavanaan.
Loppukevät ja alkukesä ovat pensastaskuille touhukasta aikaa. Koiraat ovat ahkeria laulajia. Niiden viheltelevää soidinlaulua kuulee niin päivisin kuin usein myös läpi valoisien öiden.
Syysmuutolla pensastaskut lähtevät jo ennen kuin pellot käyvät lepoon ja sadonkorjuu viljelyksillä alkaa. Elokuussa saattaa kerääntyä pelloille pieniä parvia pensastaskuja ruokailemaan. Itse muuttoa on vaikeaa seurata, sillä pensastaskut muuttavat hämärään ja pimeään aikaan.
JARMO VACKLIN
