Vuoden 2009 huhtikuun toisena päivänä ovensa suurelle yleisölle avannut Kauppakeskus Elo vaati toteutuakseen kymmenen vuoden määrätietoisen ja sitkeän uurastuksen. Silloinen kaupunginjohtaja Pentti Sivunen ja investori Jaakko Pirtinaho sukkuloivat ahkerasti paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kaupan alan toimijoiden ja sijoittajien pakeilla.
Sivunen muistuttaa, ettei Kauppakeskus Elon toteutuminen ollut missään vaiheessa itsestäänselvyys.
– Hanke oli monta kertaa veitsenterällä. Väistimme vaaranpaikat valppaudella. Päivän selvää on, että asia eteni luottamuksellisten ja hyvien suhteiden avulla, hän korostaa.
Taustatyötä vuosikymmen
Kun Kauppakeskus Elo saavuttaa ensi viikolla kymmenen vuoden etapin, Pentti Sivunen ja Jaakko Pirtinaho viettävät hankkeen 20-vuotisjuhlaa.
– Kauppakeskus Elon syntymisen mahdollistaneet toimet vaativat tarkalleen vuosikymmenen, he laskevat.
Sivunen tuli Ylöjärven johtoon vuonna 1995. Hän havahtui pian kaupan karuuntodellisuuteen: liki 19 300 asukkaan paikkakunnan kaupalliset palvelut olivat varsin niukat. Ylöjärveläiset veivät päivittäistavaraeuronsa naapuripaikkakunnille Tampereelle ja Nokialle. Erikoiskaupan ostosrahoista puhumattakaan.
– Ylöjärven todellinen kehitys lähti käyntiin maamme kaikkien aikojen menestyksellisimmistä asuntomessuista vuonna 1996. Ylöjärvellä vieraili ennätykselliset 270 000 messuvierasta. Kunta sai puhtia, jonka turvin kehitimme asumisen ja yrittämisen edellytyksiä, kunnallisneuvos kertoo.
Ylöjärven ensimmäinen iso hanke kaupan palveluiden kehittämisessä oli Soppeenmäen liikekeskus. Se syntyi helposti.
Seuraava askel otettiin kaupan suuryksikön saamiseksi Ylöjärvelle. Pirkanmaan maakuntakaavassa suuryksiköt olivat Tampereen heiniä. Ylöjärveläiset saivat Pirkanmaan liiton suopeaksi tavoitteelleen. Ylöjärvi teki valtakunnallisesti huomiota herättäneet keskusta-alueiden pakkolunastukset. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä vuonna 1999 ollut Pekka Haavisto laittoi nimensä lunastuslupaan.
– Puhuimme silloin Tampereelle välttämättömistä alakeskuksista, jollaiseksi kiivaasti kasvaneen Ylöjärven koimme.
– Kokonaan oma lukunsa oli kaupan keskusliikkeiden johtohenkilöiden tapaamiset ja heidän kiinnostuksensa herättäminen. SOK, Kesko ja silloinen Tradeka olivat maalitauluinamme. Toimija löytyi ensiksi Tradekasta, mutta se vaihtui Keskoon. Kauppakeskus Elossa on K-Citymarket.
– Ylöjärvi pääsi monien ongelmien ja pettymysten jälkeen maaliin, kun ympäristöministeriön ylijohtaja Pekka Kangas antoi erityisluvan hankkeellemme. Jos tätä poikkeuslupaa ei olisi tullut, nykymuotoista vajaan 29 000 neliön suuruista kauppakeskusta ei olisi syntynyt. Paikalle olisi rakentunut merkittävästi pienempi kaupan yksikkö, Sivunen toteaa.
Kunnallisneuvos kiittää myös silloista Palmbergin toimitusjohtajaa Jukka Terhosta, joka otti ison riskin ja käynnisti ylöjärveläisen ostosparatiisin rakennustyöt luottaen siihen, että kohteelle löytyy sijoittajaomistaja.
Jaakko Pirtinahon mukaan kauppakeskuksen ja muiden kaupallisten palveluiden rakentaminen Ylöjärvellä on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.
– Vajaan 33 000 asukkaan ostoseurot pysyvät kiitettävän tiukasti omalla paikkakunnalla. Kaupan toimijat ovat merkittäviä työllistäjiä, hän muistuttaa.
Jatkuvaa liikkeellä oloa
Monen toimen miehet Pentti Sivunen ja Jaakko Pirtinaho tietävät, että minkä tahansa paikkakunnan kehittäminen on jatkuvaa verkkojen vesiin laskemista.
– On oltava ideoita. On tehtävä aloitteita. On oltava liikkeellä eri toimialoilla. Jokin hanke käy aina pyydyksiin, he teroittavat.
Sivunen ja Pirtinaho vannovat hallitun kasvun voimaan.
– Kun paikkakunnalla on riittävästi tarjottavana vaihtoehtoja, se menestyy. Elinvoima eli myönteinen pörinä syntyy asukasmäärän ja työpaikkojen kasvusta. Asukkaille on oltava tarjolla asumisen kaikkia muotoja omakotitalosta kerros- ja rivitalokoteihin. Yrityksien tarpeet sijoittumispaikkansa suhteen ovat erilaiset. Yrityspuistoissa ja teollisuusalueissa on oltava todellisia vaihtoehtoja.
– Paikkakunnan kehittäminen vaatii aktiivista maapolitiikkaa. Paikkakunnan myönteinen imago on merkittävä vetovoimatekijä, miehet listaavat.
Sivunen ja Pirtinaho toivovat Ylöjärveltä rohkeita päätöksiä raitiotien ulottamiseksi paikkakunnalle.
– Se on investointi pitkälle tulevaisuuteen.
– Vakaa väkiluvun kasvu turvaa niin terveen kuntatalouden kuin vireän elinkeinoelämän.
Kauppakeskus Elon isinä pidettävät Sivunen ja Pirtinaho iloitsevat siitä, millainen kaupan ja palveluiden keskittymä pajukkoa puskeneesta Elovainiosta on varttunut vuosikymmenen aikana.
– Koulutuskeskus Valo on maakunnallisesti merkittävä vetovoimatekijä. Ylöjärven lukion laajentaminen on mahdollista, sillä laajennussuunnitelmat tulivat valmiiksi vielä kaupunginjohtajana toimiessani, Sivunen mainitsee.
– Helsingin moottoritie yltää Ylöjärvelle. Tämä tieyhteys merkitsee Ylöjärvelle samaa kuin valtimo ihmiselle. Moottoritien taisteleminen Ylöjärvelle asti on kehityksen perusedellytyksiä, hän lisää.
