Perhevapaauudistuksen akilleen kantapää on ratkaisussa, kenen ehdoilla korjaus tehdään. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (keskusta) haluaa pitää remontin ytimessä ennen kaikkea lapset ja perheet. Hänen mielestään käsillä ei ole missään tapauksessa työllisyysuudistus.
Huhtivaalien jälkeinen hallitus saa pöydälleen perhevapaauudistuksen.
– Perhevapaauudistuksessa on löydettävä sopu siitä, kenen ehdoilla remontti tehdään: lasten ja perheiden vai työelämän, Annika Saarikko sanoo.
– Näen, että uudistus on tehtävä ennen kaikkea lasten ja perheiden ehdolla.
Saarikon mukaan maamme alhainen syntyvyys korostaa tätä tarvetta.
– Koska perhevapaauudistuksen on oltava perheille parannus, Keskusta on valmis satsaamaan uudistukseen ensi hallituskaudella noin 200 miljoonaa. On hyvä huomioida, että kaikki laskelmat osoittavat, että uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat hyvin pienet. Kyse ei missään tapauksessa ole työllisyysuudistuksesta, ministeri teroittaa.
”Ruvetaanko kokonaisuudistukseen vai ei?”
Annika Saarikko pitää hyvänä, että juuri nyt eduskuntavaalien alla jokainen puolue esittelee omia mallejaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.
– Vaikeudet alkavat siinä vaiheessa, kun puolueiden on tultava omien malliensa takaa yhteen pöytään luomaan yhteistä mallia.
Saarikon mukaan ensimmäinen ratkaiseva kysymys on, ruvetaanko kokonaisuudistukseen vai ei. Keskusta ja SDP kannattavat kokonaisuudistusta. Kokoomus on kääntynyt kannalle, ettei mitään kokonaisuudistusta tarvita.
– Toinen iso periaatteellinen kysymys on, lähdetäänkö uudistamaan pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluja vai lähdemmekö kehittämään laajemmin maakuntahallintoa. Maakuntahallinto vastaisi lisäksi alueen elinvoima- ja aluekehitystehtävistä sekä työvoima- ja yrityspalveluista. Keskustan tavoitteena on monialainen maakunta.
”Sosiaaliturvan uudistus on haasteellisempi kuin sote-uudistus”
Sosiaaliturvan uudistus odottaa toteutustaan.
Annika Saarikon mielestä sosiaaliturvan uudistus on paljon haasteellisempi kuin 12 viime vuotta työn alla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus.
– Sote-uudistuksessa on kyse palvelujärjestelmän rakenteista, käyttäjän kannalta sittenkin jopa melko kaukaisesta asiasta, ministeri pohtii.
– Sotu-uudistuksessa kärki on paljon konkreettisemmasta asiasta eli henkilön tilille tulevista euroista ja rahan saamisen reunaehdoista. Uudistusta tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, koska ne rahoittavat osan sosiaaliturvasta. Sotu-uudistus on vähän kuin kiky (kilpailukykysopimus) ja sote yhtä aikaa. Siksi on tärkeää ottaa kaikki sote-hankkeen eri vaiheissa opitut asiat huomioon ja lähteä uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmää pienin askelin.
Saarikko ei pidä realistisena valmistelun resurssien näkökulmasta, että sotu-uudistus voisi edetä ennen kuin sotesta on sovittu.
”Kärkihankkeet olivat onnistuneita uudistuksia”
Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esittelivät runsas vuosi sitten mittavan selvityksensä tuloksia, joiden turvin haettiin eväitä kansanvallan tilan kohentamiseen. Hyssälä ja Backman tekivät perusteellisia ehdotuksia niin puolueille, eduskunnalle kuin valtioneuvostollekin.
Annika Saarikko pitää järkevänä, että valtioneuvosto kyseenalaistaa ja parantaa menettelytapojaan.
– Isot muutokset edellyttävät lainmuutoksia.
Ministeri pitää paikkansa jättäneen pääministeri Juha Sipilän (keskusta) hallituksen onnistumisina kärkihankkeita, joista päätettiin jo hallitusohjelman yhteydessä.
– Jokaisella 26 kärkihankkeella on ollut oma, merkittävä budjetti. Kärkihankkeet osoittautuivat hyviksi keinoiksi tiivistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.
– Ensimmäistä kertaa käytössä olleessa strategisessa hallitusohjelmassa tavoitteiden määrä rajattiin ja niitä seurattiin kunnolla. Isot asiat eivät hukkuneet matkan varrella, vaan ne pysyivät tavoitteina, joiden eteen tehtiin töitä. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on tästä hyvä esimerkki.
Saarikon mukaan eduskunnassa on pohdittu valiokuntatyön kehittämistä suuntaan, jossa kansanedustajilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus keskittyä kokonaisuuksiin.
– Itse pidän tärkeänä sitä, että eduskunnan työtä kehitetään suuntaan, joka mahdollistaa edustajan työn erilaisissa elämäntilanteissa. Myös kansanedustajien pitäisi pystyä nykyistä paremmin yhdistämään työ ja perhe-elämä.
– Isojen uudistushankkeiden kohdalla hallituksen ja eduskunnan aikataulujen nykyistä parempi yhteensovittaminen on tärkeää. Neljän vuoden vaalikausi on yllättävän lyhyt isojen uudistusten aikaansaamiseksi.
Kari Raiviolle kiitosta
Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Kari Raivio nosti viime sunnuntain Helsingin Sanomissa esille tieteellisen tutkimuksen hyödyntämättömyyden poliittisessa päätöksenteossa.
Annika Saarikko kiittää Raiviota tämän esiin tuomista näkemyksistä.
– Varmasti koko suomalainen yhteiskunta on sitä mieltä sote-prosessin jäljiltä, että valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa on parannettavaa.
– Raivion kritiikki kohdistuu niin meihin poliitikkoihin kuin asiantuntijoihinkin. Myönnän, että kiireisen työtahdin keskellä on vaikea uppoutua yksittäisiin tutkimuksiin. Tutkitun tiedon olisi oltava koottua ja ajankohtaiseen tilanteeseen sovellettua, kuten Raivio paneelimallillaan esittää.
– Sote-uudistuksen yhteydessä kuultiin eduskunnassa noin tuhatta asiantuntijaa, joista valtaosa edusti pientä kokonaisuuden siivua. Sirpaleisesta tiedosta kokonaiskäsityksen muodostaminen ja asioiden asettaminen oikeisiin mittasuhteisiin on hankalaa.
– Perustuslakiasiantuntijoiden rooli on noussut erityisen merkittäväksi. Toivon, että perustuslailliset näkemykset saataisiin nykyistä paremmin tietoon jo valmisteluvaiheessa. Se olisi pienen Suomen rajallisten resurssien rationaalista käyttöä.
Annika Saarikko kiittää Kari Raivion kiteytyksen yliopiston tärkeimmästä tehtävästä puhutelleen häntä: ”Yliopiston tärkein tuote on hyvin koulutettu nuori ihminen, joka kävelee ulos yliopistosta, menee yhteiskuntaan ja muuttaa maailmaa.”
