The Favourite on tositapahtumiin perustuva tarina 1700-luvulla Englantia hallitsevasta kuningatar Annasta (Olivia Colman) ja hänen suhteestaan rouva Sarah Churchilliin (Rachel Weisz).
Sarah Churchill ja kuningatar Anna ovat läheisiä lapsuuden ystäviä. Sarah on myös kuningattaren neuvonantaja ja kuningattaren sijainen, kun kuningatar sairastelee tai kun hän on muuten vain oikuttelemassa.
Tämä dynamiikka vaarantuu, kun Sarahin serkku Abigail (Emma Stone) saapuu hoviin. Abigailin isä hävisi hänet korttipelissä velkaannuttuaan ja kuoli itse aiheuttamassaan tulipalossa. Ulkoiselta olemukseltaan suloinen Abigail kaipaa hänen entistä arvoaan sekä titteliään ja hän tekee mitä tahansa saadakseen sen takaisin.
Elokuva on omituinen mutta todella hyvällä tavalla. Elokuvan huumori on hyvinkin outoa, sekä omalla tavallaan rivoa. Elokuvassa on esimerkiksi hahmo, joka kuljettaa ankkaansa kaikkialle. Sitten on myös kohtaus, jossa Abigail vain hakkaa miestä, joka haluaa käyttää häntä hyväksi. Tässä elokuvassa tämä kaikki kuitenkin toimii.
Elokuvan päähenkilöt ovat juuri sellaisia, joita vahvojen naishahmojen pitäisi olla. He ovat monimuotoisia ja jokaisella heistä on motiivi, joka vie heitä eteenpäin. Heissä kaikissa on suuria vikoja, mutta katsojat silti pitävät heistä.
Kuningatar Anna on huomionhaluinen ja hieman dramaattinen eikä häntä kuningattaren hommat tunnu kiinnostavan. Hän on silti hyvin herttainen ihminen, joka on kokenut paljon surua.
Sarah manipuloi kuningatarta, jotta hän saa omat ajatuksensa läpi. Hän kuitenkin rakastaa Britanniaa ja kuningatar Annaa koko sydämestään. Lady Sarahin rooli on kuin luotu Rachel Weiszille. Hänen ja Olivian kemia on täydellistä koko elokuvan ajan. Jokainen kohtaus, missä he ovat keskenään tuntuu vain niin aidolta.
Emma Stone on myös loistava Abigailina. Abigail on ehkä paras rooli, missä hän on ollut pitkään aikaan. Hänen suloinen olemuksensa toimii täydellisesti esittämään hahmoa, joka ensisilmäykseltä vaikuttaa niin herttaiselta ihmiseltä.
Jos tästä elokuvasta pitäisi valita jotain kritisoitavaa, kuvaus oli joissain kohdissa hyvin häiritsevää. Elokuvissa käytettiin jossain kohdissa ”kalansilmäkuvausta”, mikä on hyvin ärsyttävä kuvaustapa.
Elokuvan loppu voi myös häiritä monia katsojia, jotka haluavat selvän lopun, jonka tarkoitusta ei tarvitse miettiä kovinkaan paljoa.
Tämä elokuva ei ole sinulle, jos Oscar-elokuvat tai taide-elokuvat eivät ole sinun juttusi. Aina voi kuitenkin kokeilla jotain uutta. Jos pidät näistä asioista, elokuva on juuri sinulle.
Anna ntälle elokuvalle 5/5 tähteä.
ELLI MATILAINEN
