Vertaisiltoja on tänä keväänä kaksi ja ne järjestetään Pappilan perhetalossa. Tapaamisten tarkoituksena on tarjota murrosikäisten vanhemmille mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ja tuntemuksiaan elämäntilanteeseensa liittyen.
Torstaina 14. maaliskuuta Pappilan perhetalossa otetaan suurennuslasin alle digipelaaminen, joka on yhä suositumpaa niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa. Pelialan voimakas kehittyminen näkyy myös lisääntyneissä peliongelmissa, joiden vuoksi perheet ovat yhteydessä esimerkiksi A-Klinikan Nuorten palveluihin.
Nuorten palveluissa sairaanhoitajana työskentelevä Sami Rantanen ennustaakin, että yhteydenotot tulevat lisääntymään vielä tulevaisuudessa.
– Uskon, että digipelaaminen tulee olemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana iso haaste. Tälläkin hetkellä huolestuneita yhteydenottoja tulee niin perheiltä kuin kouluilta, myös ylöjärvleäisiä nuoria ja heidän perheitään vastaanottava Rantanen kertoo.
Ongelmapelaaminen voi eristää
Milloin nuoren pelaamisesta on sitten syytä huolestua?
Rantasen mukaan liiallisesta pelaamisesta voi kertoa esimerkiksi se, että nuori pelaa useita tunteja päivässä omassa huoneessaan eristäytyneenä niin, että perheen sisäinen kanssakäyminen vähenee.
– Voi olla, että nuori ei syö enää perheen kanssa ja on jatkuvasti luurit korvilla. Ja jos hänen pelinsä keskeyttää, tulee kipakka vastaus.
Myös muut harrastukset voivat jäädä paitsioon tai kokonaan pois pelaamisen vuoksi.
– Kun pelaamisesta tulee ongelma, voi se heijastella uneen ja sitä kautta myös koulun käymiseen.
Peli luo turvallisuudentunteen
Rantasen mukaan nuoren on helppo jäädä kiinni digipeleihin niiden tarjoamien onnistumisen tunteiden vuoksi.
– Pelissä kehittyy ja siellä voi kokea onnistuvansa ja saada muilta aplodeja ja kehuja. Nuori voi ajatella, että pelissä ovat myös kaikki sosiaaliset kontaktit ja siellä saa kavereita.
Lopulta pelistä voikin muodostua turvallisuuden satama, johon nuori luo luottamussuhteen.
– Peli on semmoinen paikka, jossa häntä ymmärretään ja hänet hyväksytään, mikä luo turvallisuudentunteen.
Kiinnostu nuoren pelaamisesta
Rantanen korostaa, että mitä enemmän myös vanhemmat peleistä tietävät, sitä helpompaa ongelmilta on välttyä. Hän kannustaa vanhempia olemaan kiinnostuneita nuoren pelaamisesta.
– Olemme vanhempina tällä aihealueella vähän tietämättömiä emmekä kauhean kiinnostuneita, kun pitäisi olla nimen omaan innostunut ja kiinnostunut. Jotainhan siinä pelaamisessa pitää olla, että nuori istuu mielellään luurit päässä tuntitolkulla.
Ja onhan pelaamisessa myös valtavasti hyvää.
– Monella 15-vuotiaalla englannin kieli on jo ihan mieletön juuri pelaamisen vuoksi. Pelaaminen luo myös yhteenkuuluvuuden tunteen ja antaa lisää sosiaalisia kontakteja. Parhaimmillaan pelaaminen tarjoaa yhtä hyvät mahdollisuudet kuin muut harrastukset, kunhan se ei haittaa nuoren kehitystä eikä muodostu ainoaksi asiaksi elämässä.
Vertaisilloilla halutaan aktivoida vanhempia olemaan kiinnostuneita nuoren elämästä
Perhetalon vertaisillat järjestetään yhteistyössä Ylöjärven kaupungin ja seurakunnan kanssa. Projektin laittoi liikkeelle siivikkalalainen sosionomi-diakoniopiskelija Mari Vilén, joka on myös itse mukana vertaisilloissa.
Hänen mukaansa projekti on koettu Ylöjärvellä tarpeelliseksi, sillä teinien vanhemmille ei ole juuri tarjolla vertaistukea.
– Hiekkalaatikon reunalla istuessa ja muskareissa käydessä vertaisuus on ihan tavallista, kun lapsi kulkee mukana. Vertaistuen löytäminen vaikeutuu kuitenkin siinä kohtaa, kun lapset itsenäistyvät, Vilén kertoo.
Keskustelua ja vinkkejä
Vertaisilloilla pyritäänkin aktivoimaan nuorten vanhemmat, jotta nämä saisivat keskustella mieltä askarruttavista asioista. Samalla halutaan, että vanhemmat pysyisivät perillä nuorten asioista.
– Vanhemman tehtävä on olla kiinnostunut lapsen elämästä. Esimerkiksi digiasiat muuttuvat kovaa vauhtia ja vanhempien pitäisi pysyä menossa mukana. Siksi haluaisimme aktivoida heitä jakamalla ajankohtaista nuoriin liittyvää asiaa mutta tarjota samalla paikan keskusteluun ja vinkkien jakamiseen.
Hanke on koettu tarpeelliseksi myös monien nuorten kanssa työskentelevien yhteistyötahojen osalta. Vertaisiltojen järjestämisessä on mukana esimerkiksi koulujen terveydenhoitajia, kaupungin nuoriso-ohjaajia ja erityisnuorisotyöntekijöitä, kouluyhteisöohjaaja sekä Nuorisoaseman sairaanhoitaja.
Kevään jälkeen tapaamiset jatkuvat, jos vertaisilloille on tarvetta.
