Pilviä lähes hipovasta Artturintornista tulee Ylöjärven korkein rakennus. Soppeenmäkeen, kolmostien läheisyyteen rakennettava 13-kerroksinen 45 metriä korkea tornitalo piirtyy kaupungin maamerkiksi ja ohi kulkevien muistiin. Katolta ja ylimpien kerrosten huoneistoista avautuu hulppeat näkymät Keijärvelle, Mäkkylän pelloille, Harjulle, Ahvenistolle, Kirkonseudulle, Tampere–Seinäjoki-radalle ja valtatie 3:lle. Keskustan perinteistä katseenvangitsijaa jo 1800-luvulta, tasavartista ristikirkkoa kellotorneineen ja tämän vuosituhannen tulokasta, kahdesta kolmiosta muodostuvaa Leija-kirjastoa voi niitäkin nyt ihastella lintuperspektiivistä.
Rakennushissin kalterimainen portti tärähtää kiinni, ja kori alkaa nousta rohisten kohti Artturintornin kattotasoa.
Jo hissimatka 45 metrin korkeuteen on elämys. Varikset raakkuvat ja temppuilevat ohi vilahtavien lumihuurteisten puiden oksilla. Mitä ylemmäksi hissi nousee, sitä avarammaksi Ylöjärvi-panoraama levittäytyy.
Ylöjärven keskustaa halkovan pääväylän kävelytiellä rientävät ihmiset näyttävät legohahmoilta.
Katolla pällistellessäni näen Ylöjärven monet kasvot. Soppeenmäki lumoaa tiivispuustoisella Harjullaan. Talot nukkuvat lumivaippojen suojassa. Savupiipuista tupruaa valkoisia savupatsaita. Keijärvellä suksii onnellinen hiihtäjä jättäen jälkeensä latu-uran, joka näkyy tornitalon harjalle asti. Mäkkylän pellot lepäävät talvea.
Vakaasti sijoillaan seisova vuonna 1850 valmistunut empiretyylinen puukirkko esittelee rytmikästä paanukattoaan. Mustana onyksina peltomaisemassa jo vuodesta 2002 hohtanut kaupungin pääkirjasto Leija lähettää valomerkkejä, kun matalalta paistavan auringon säteet kohtaavat mammuttimaisen 80-metrisen lasiseinän. Yhtenä viimeisimmistä keskustamonumenteista vuonna 2012 valmistunut Koulutuskeskus Valo pöyhistelee geometrista kauneuttaan kaarevine ja vinoine seinineen.
Palatsimainen kaupungintalo on asettunut aloilleen tärkeästä asemastaan tietoisena. Sen kyljessä vanhasta uudeksi kuoriutuva Räikkä kököttää vielä hieman apeana tulevaisuuttaan miettien. Aukion keskellä kohoava Eppujen kunniaksi pystytetty Alamökki-veistos vaikuttaa korkeuksista syynättynä vaatimattoman pieneltä.
Vuolas autovirta huristaa kolmostietä niin Tampereen kuin Hämeenkyrön suuntiin. Tavarajuna kymmenine vaunuineen kolistelee pohjoisesta etelään. Etäämpänä aukenevat Pinsiön maisemat Puuvuorineen.
Tarkastelemme katolla Artturintornin kuninkaallista kruunurakennetta. Se tarttuu ensimmäisenä silmään, kun taittaa matkaa Tampereelta Ylöjärvelle päin.
YIT:n myyntipäällikkö Maarit Kelloniemi hehkuttaa Ylöjärven saavan ensimmäisestä tornitalosta näkyvän maamerkin, josta ihmiset oppivat tunnistamaan 150-vuotiaan kasvukaupungin.
– Tällainen pilvenpiirtäjä on harvinainen. Kohteemme on hyvin ainutkertainen 33 000 asukkaan paikkakunnalla, hän luonnehtii.
Artturintornissa on 71 asuinhuoneistoa, joista 46 kotia on saanut jo omistajat. Vapaana on enää 25 huoneistoa. Kodit ovat yksiöitä, kaksioita sekä kolmen ja neljän huoneen pesiä. Niiden koot vaihtelevat 22,5:stä 101,5 neliömetriin.
– Kiinnostus on ollut suurta. Odotan jännityksellä hetkeä, jolloin kodinostajat pääsevät huoneistoihinsa ihastelemaan ikkunoista avautuvia näkymiä. Maaseutumaisen puutarhakaupungin maisemat ovat kuin mestarimaalareiden tauluja, Kelloniemi ihastelee.
Artturintornin rakentamisesta vastaava työnjohtaja Mika Krisula kuvailee tornitalohanketta ainutkertaiseksi tehtäväksi. Edellisen kerran hän oli vastaavan kohteen kimpussa vuonna 2012, kun Tampereen Kaukajärvelle kohosi pilvenpiirtäjä.
Ylöjärven Vahannassa jo 17 vuotta asunut Krisula sanoo päivittäisen työmatkareittinsä saavan Artturintornin kohoamisen myötä silmänruokaa. Hän kehuu tornin arkkitehtonisia ratkaisuja. Krisulan mielestä matalasti rakennettu Ylöjärvi saa näyttävän portin Artturintornista.
– Erittäin onnistunut! Talon muodot tekevät rakennuksesta arvokkaannäköisen. Torni avautuu hyvin eri-ilmeisenä eri ilmansuuntiin päin.
– Aikaisemmin Soppeenmäestä Kirkonseudulle tai päinvastoin ajaessani en ole kiinnittänyt minkäänlaista huomiota tähän tonttiin.
– Parhaillaan Artturintornin työmaalla ahkeroi 40 rakentamisen ammattilaista. Krisulan mukaan tornitalon rakentaminen on sujunut suotuisien tähtien alla. Rakennustyöt käynnistyivät viime vuoden huhtikuussa, ja talo valmistuu aikataulun mukaisesti tämän vuoden elokuussa.
– Kun olemme saaneet viimeisenkin karmitulpan paikoilleen, iloitsemme työmme jäljestä. Tätä taloa kelpaa katsella. Onnistunut lopputulos on paras palkka tekemästämme työstä, Krisula sanoo.
Myyntipäällikkö Maarit Kelloniemi päättelee voimakkaan kaupungistumisen ruokkivan kerrostalorakentamista. Suomi elää tornitalo- ja maamerkkibuumia. Helsinki naapurikaupunkeineen on kovassa vauhdissa näyttäviä kerrostalokohteita pykäämässä. Kelloniemi uskoo, että Tampereen kaupunkiseutu seuraa pääkaupunkiseutua.
Maarit Kelloniemi iloitsee laajasta, kaikenikäisten osoittamasta kiinnostuksesta Artturintornia kohtaan. Tornitalon vetovoima on houkutellut ostajakandidaatteja ulkomailta asti.
– Ihmisessä on jokin jännä vietti hakeutua korkeisiin paikkoihin. Kun olen haastattanut Artturintornista viehättyneitä henkilöitä, he puhuvat vuolaasti vapauden ja avaruuden kokemisen tarpeellisuudesta. Siihen tornitalo luo oivat mahdollisuudet.
– Erityisestä ollaan valmiita maksamaan. Neliömetrin hinta ja ikkunoista avautuvat näkymät korreloivat vahvasti. Järvinäkymän tenho on loputon.
Maailma on muuttunut. Suomi ei enää ole omakotitaloista onnentupaa etsivä maa.
– Lapsiperheet ovat kiinnostuneita hyvien palveluiden lähellä olevista kerrostaloasunnoista. Artturintorni on malliesimerkki tällaisesta kohteesta. Välittömässä läheisyydessä olevat yhtenäiskoulu, urheilutalo ja kaupat voimistavat ostajien paloa tornitaloa kohtaan, Kelloniemi kertoo.
– Liikenneyhteydet painavat myös paljon vaa’assa. Ylöjärven sydämestä pääsee helposti Tampereelle. Ylöjärvi hyötyy lisäksi Helsingin-moottoritiestä, jonka pää ulottuu Elovainiolle.
– Paikkakunnan ja asuinalueen maine on niin ikään merkityksellinen tekijä. Kehittyvä ja kasvava Ylöjärvi näyttäytyy dynaamisena, hyvähenkisenä kaupunkina, joka on huolehtinut hyvin päivähoito-, koulu- ja terveyspalveluistaan.
Kelloniemen mukaan 2000-luvun ihmiset viihtyvät elämänsykkeessä. Nykyään puhutaan statuspaikoista. Artturintornin kortteli on sellainen.
Kortteliin rakennetaan tulevaisuudessa Vileninkulma ja Ullanraitti. Ne ovat kaksikerroksisia taloja.
Kortteli kunnioittaa näin 1970- ja 80-lukujen taitteessa Ylöjärvellä kuvattua Tankki täyteen -tv-sarjaa. Soppeenmäen ja Kirkonseudun yhdistäneen sillan valmistuttua sarjan tapahtumapaikaksi nostettu pieni huoltoasema oli jäänyt kuin nalli kalliolle. Suomessa kaikkien aikojen katsotuimpiin ja uusituimpiin kuuluvan tv-komediasarjan tähtiä olivat Sylvi Salonen (Emilia Vilén), Tauno Karvonen (Sulo Vilén), Ilmari Saarelainen (Juhana Vilén), Tuire Salenius (baariapulainen Ulla) ja Tenho Saurén (kyläpoliisi Artturi Reinikainen).
Teivon ravikeskus on tehnyt Ylöjärvestä maankuulun. Suomen kartalle Ylöjärveä ovat puolestaan laulaneet iskelmätähti Pasi Kaunisto ja suomirockin jättiläinen Eppu Normaali.
Soppeenmäen radio- ja tv-masto on ollut yksi kaupungin vanhoista maamerkeistä. Vuosikymmenien ajan ihmisillä on ollut palo kivuta linkkitornin huipulle ja nähdä koko komea Ylöjärvi ympäristöineen. Radiomaston valloittaminen on ollut mahdollista vain harvat kerrat.
Kun rakennushissi laskeutuu Artturintornin lakipisteestä takaisin kohti maanpintaa, muistiini palautuvat kolmen kynäniekan riimitykset Ylöjärvestä.
Ylöjärvihän on siitä erikoinen paikkakunta, ettei sillä ole samannimistä järveä.
Timo Mikkonen on tehnyt kunniaa kuntakeskusta kaunistavasta Keijärvestä sanoituksella Keijärvi hymyilee: ”Niin humisee, männyt Soppeenharjun rinteiden / kuu noussut on, Keijärvi siintelee / mun hyvä on, istun kanssa lumilampaiden / kun katson alaspäin, Keijärvi hymyilee. / On helmikuu, lumi suksen alla naurahtaa / niin matkaani, / sitä jatkaa kannattaa / mun hyvä on, kuljen kanssa lumilampaiden / kun katson alaspäin, Keijärvi hymyilee. / Kuin kondoli, minä kuljen tätä kanavaa / valkohuippuiset, sitä männyt reunustaa / mun hyvä on, kuljen kanssa lumilampaiden / kun katson alaspäin, Keijärvi hymyilee.”
Paikkakunnalla vaikuttanut kanttori Markku Ylipää asetteli sanansa näin: ”Kun muistoissain aina oot vain / kaunehin armahin seutu, sä Hämeen maan. / Niin tahtoisin kuin taitaisin / kauneimman lauluni laulaa, lauluni rakkauden.”
Ylöjärven ensimmäinen kunnanjohtaja Pauli Poussu ihasteli pitäjän komeutta tähän tyyliin: ”Harjun helmassa helmi on / kimaltava varjossa kuusiston. / Mä sinne usein retkeni tein / ja sinne myös armaani vein. / Se helmi on lampi sininen; / sen kauniimpaa mä tiedä en. / Sen rannalla koivut kaareutuu / ja lammen pinnalle kuvastuu. / Pieni ihme se luonnon on luoma / ikiaikojenharjulle tuoma. / Nimen sai se Ahvenisto vaan, / paikka kaunein päällä maan.”
