Asuntilalainen Siina syntyi lokakuun alussa sektiolla vain 930 gramman painoisena pikkukeskosena. Tyttö vietti sairaalassa kaikkiaan 2,5 kuukautta, mutta pääsi pois etuajassa: hän oli kehittynyt niin hienosti, etteivät lääkäritkään olleet uskoa tätä todeksi.
Tänään keskiviikkona 16. tammikuuta on Ida Kuvajan laskettu aika, jolloin hänen ja aviomiehensä Lari-Matti Kuvajan esikoisen arvioitiin syntyvän.
Siinä 3,5 kuukauden ikäinen Siina-tyttö jo kuitenkin köllöttelee istuimessaan tuttiaan imien ja maailman menoa sinisillä silmillään katsellen. Aivan heti ei uskoisi, että lokakuun alussa syntyneen tytön ensimmäiset elinkuukaudet kuluivat kriittisissä olosuhteissa keskoskaapissa niin, etteivät lääkärit uskaltaneet ennustaa pikkukeskosen tulevaisuutta.
Tällä tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Samalla tavalla kuin Siina itsepäisesti päätti syntymästään, päätti hän myös selviytymisestään – ja laittoi luun kurkkuun hoitohenkilökunnallekin.
Omituisia oireita
Lokakuun 1. päivä oli sujunut Ida Kuvajalla kuin mikä tahansa maanantai. Hän oli ollut normaaliin tapaan töissä ja tehnyt päivän askareet. Kaikki vaikutti olevan hyvin myös Idan vatsan sisäpuolella, jossa pariskunnan liki 25 viikkoinen esikoinen vielä tuolloin majaili.
Sitten tuli ilta.
Illalla televisiota katsellessaan Ida alkoi tuntea vatsassaan polttavaa kipua, joka säteili myös hänen selkäänsä. Kuukautiskipumaiset krampit tihenivät, joten Ida päätti soittaa TAYSin päivystykseen.
Hän hyppäsi autoon puolisonsa Lari-Matin kanssa ja he lähtivät ajamaan kotoaan Asuntilasta kohti Tamperetta. Ylöjärven kaupungintalon kohdalla kivut kuitenkin lakkasivat ja pariskunta päätti kääntyä kotiin.
– Soitimme uudelleen päivystykseen, jossa oltiin sitä mieltä, että rutiinitarkastus olisi kuitenkin hyvä tehdä ihan varmuuden vuoksi, Ida Kuvaja kertaa.
Jalka tuli vastaan
TAYSissa Idalle suoritettiin sisätutkimus, joka paljasti ikävän yllätyksen: Idan synnytys oli käynnistymässä. Kohdunsuu oli 5 senttimetriä auki ja lääkäri pystyi tuntemaan jo vauvan jalan.
Tästä alkoi kahden vuorokauden taistelu aikaa vastaan, jotta 25 viikkoinen pikkukeskonen pystyttäisiin valmistamaan syntymään.
– Vauvalle annettiin esimerkiksi kortisonia, joka kehittää vielä syntymättömän lapsen keuhkoja. Lääkärit katsoivat kellosta, että kun ensimmäinen kortisoniannos oli annettu, lapsi leikattaisiin sektiolla ulos tasan kahden vuorokauden päästä.
Tämän lisäksi Idan piti maata kaksi päivää sängyssä pää alaspäin, jotta lapsivesien meneminen ja synnytyksen käynnistyminen saataisiin estettyä.
Esivalmisteluista huolimatta lastenlääkäri ei voinut sanoa, tulisiko Idan ja Lari-Matin esikoinen selviämään elossa.
– Se oli käytännössä kolikon heittoa. Itkimme Idan kanssa sen kaksi päivää ja googlasimme kaiken keskosista. Tilastot kertoivat, että näin pienenä syntyville tulee melko todennäköisesti vammoja, jos syntymästä ylipäätään säilyy hengissä, Lari-Matti Kuvaja kertoo.
Tammikuisesta tulikin lokakuinen
Keskiviikkona 3. päivä lokakuuta kello 10.30 pikkuinen Siina leikattiin ulos äitinsä vatsasta. 930 grammainen ja 32,5 senttimetrinen pikkukeskonen kiidätettiin heti vastasyntyneiden teholle.
– Muistan synnytyksen, vaikka en ole ollut elämässäni koskaan niin kauhuissani. Vauva vain näytettiin meille nopeasti, että onneksi olkoon, tyttö tuli, ja sitten se jo vietiin pois. Tuntui pahalta, sillä olin aina kuvitellut ottavani lapseni rinnalle heti syntymän jälkeen. Nyt vauvamme vain vietiin.
Siinan syntymä päätyi myös televisioon. Ylen Elossa 24h -kuvausryhmä oli juuri tuolloin kuvaamassa sairaalan arkea ja kysyi, saisiko se taltioida synnytyksen.
– Olin mikitettynä koko leikkauksen ajan. Minua myös haastateltiin käytävällä sen jälkeen, kun Siina oli jo viety hoitoon. En muista tuosta keskustelusta juurikaan mitään, isä Lari-Matti Kuvaja sanoo.
Kohtutulehdus käynnisti synnytyksen
Ensimmäiset päivät olivat kriittisiä. Lääkärit eivät edelleenkään uskaltaneet antaa ennusteita Siinan tulevaisuudesta.
Tuoreille vanhemmille pikkukeskosen syntymä oli luonnollisesti järkytys, sillä alkuraskaus oli mennyt kuin oppikirjan mukaan.
– Syyttelimme itseämme ja kysyimme, mitä olimme tehneet väärin. Terve lapsi on se, mitä jokainen vanhempi toivoo eniten maailmassa. Sitten se maailma kääntyy päälaelleen ja kaikki romahtaa, Ida Kuvaja kuvailee.
Lääkärien mukaan vanhemmat eivät olisi voineet tehdä mitään toisin. Istukkanäyte osoitti, että Idan kohtuun oli päässyt bakteeri jostakin tuntemattomasta syystä aiheuttaen kohtutulehduksen ja näin lapsen ennenaikaisen syntymän.
Hauras kuin höyhen
Pieni vaippa ja töppöset Kuvajien kotona osoittavat, miten minimaalinen Siina oli syntyessään. Valokuvassa vauvan koura on saman kokoinen kuin hänen äitinsä sormen yksi nivelväli.
Isä Lari-Matti sai tuntea alle kilon painavan lapsen haurauden heti seuraavana päivänä syntymästä, kun hän pääsi vaihtamaan keskoskaapissa olleen tyttärensä vaippaa.
– Sairaanhoitaja sanoi, että nosta alaselästä äläkä raajoista, muuten se menee rikki.
Vanhempiensa syliin Siina pääsi viiden päivän ikäisenä.
– Ihan kuin höyhentä olisi pidellyt. Koko lapsen pystyi nostaman yhdellä kämmenellä, äiti muistelee.
Sairaalassa neuvottiin, että pikkukeskosen kehitykselle parhaat lääkkeet ovat äidinmaito ja kenguruhoito, jossa lapsi pidetään ihokontaktissa vanhempaan.
– 2,5 kuukauden sairaalajakson aikana pidimme vauvaa sylissä kolmesta kahdeksaan tuntia päivästä. Ida meni sairaalaan aamusta ja minä illasta töistä päästyäni, Lari-Matti Kuvaja kertoo.
Normaali tyttö
Yleensä pikkukeskosia pidetään sairaalassa muutaman viikon alle tai yli lasketun ajan, riippuen vauvan kehityksestä. Siina osoitti jo muutaman päivän iässä olevansa erityistapaus, kun lääkäri teki vauvan aivoihin rutiinitarkastuksen.
– Lääkäri oli ihmeissään, että voiko olla, että Siinan aivoissa ei ole ainuttakaan verenpurkaumaa. Näin pienillä verisuonia katkeaa kuulemma poikkeuksetta, kun suonet ovat niin hauraat.
Viikkojen aikana Siina jatkoi hoitohenkilökunnan hämmästyttämistä. Hänelle tehdyt kokeet ja testit osoittivat, että tyttö kehittyy normaalisti eikä mitään poikkeavaa löydetty.
– Pienten osastolla Siina oli ainut, joka huusi täyttä kurkkua. Sen ikäiset eivät yleensä osaa vielä itkeä, Ida ja Lari-Matti Kuvaja nauravat.
Jouluksi kotiin
Siina yllätti myös motoriikallaan, joka kehittyi hirmuvauhtia. Niinpä fysioterapiaakaan ei tarvittu.
Joulukuun 21. päivä Siina pääsi vihdoin kotiin – kuukauden etuajassa.
– Siina on normaalisti kehittyvä lapsi ilman mitään ongelmia, ja tämä on lääkäreidenkin mukaan jo tilastollisestikin harvinaista. Lääkärit kertoivat, että eivät ole koskaan nähneet vauvaa kotiutettavan näin pienillä viikoilla. Siinaa hoitava lääkäri totesikin, että häntä hieman hirvittää päästää tyttö kotiin, mutta kun kaikki on hyvin, niin pakkohan se on päästää, isä Lari-Matti Kuvaja sanoo.
– On se tuollainen Super-Siina, ihmemukula, Ida Kuvaja hymyilee.
Siina kasvaa ja kehittyy vauhdilla
Kotiutumisen jälkeen kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin. Ensimmäisinä öinä Lari-Matti kertoo heränneensä vartin välein tarkastamaan, hengittääkö tyttö.
– Kun tuhina loppui, oli pakko nousta ja kokeilla sormella Siinan nenän alta, kulkeeko ilmavirta edelleen, hän sanoo.
Nyt vanhemmat ovat jo rauhoittuneet ja päässeet vauva-arjen makuun. Tyttö kasvaa vauhdilla, ja on saavuttanut nyt normaalin vastasyntyneen mitat. Tyttö voi muutenkin hyvin.
– Usein pikkukeskosilla on vatsavaivoja, mutta Siinalla sellaisia ei ole ollut. Elämme nyt täysin normaalia elämää, mikä on ihanaa. Nyt ensimmäisen elinvuoden aikana Siinan terveyttä ja kehitystä seuraillaan tarkastuksilla, jotka toivon mukaan osoittavat, että kaikki menee kivasti myös tulevaisuudessa, Siinan vanhemmat sanovat.
Super-Siinan tarina esitetään Ylen Elossa 24h -sarjan kolmannen kauden ensimmäisessä jaksossa. Jakso on katsottavissa Yle Areenassa.
