Suomi-koti antaa useimmalle meistä taas 365 päivän raamit elettäväksi, koettavaksi yhdessä ja yksilöinä tätä katoavaista elämää.
Valoa kohti mennään päivä päivältä, ja toiveikkuutta paremmasta tulisi kevään eduskuntavaalienkin antaa.
Urho Kekkonen 1930-luvun lopulla taisi kirjoittaa demokratiaa tuolloin uhkaavan: fasismin, sosialismin, kommunismin ja liberalismin.
Nuo uhat on tänään kesytetty, jotkut niistä elävät henkitoreissaan, mutta uusia uhkia ovat: rationalismi, näköalattomuus, itsekkyys, oman edun tavoittelu, itseriittoisuus, vastakkain-asettelu, luottamuspula, yhteistyökyvyttömyys – ja totuuden peittely.
Suomi-neito tarvitsee monenlaista kohennusta, ilmeen kirkastusta ja etenkin koskemattomuutta, näpit irti minusta -asennetta.
Hyväksikäyttäjiä tunkeutuu pilvin pimein lähettyville. Niitä ovat kaikenlaiset saalistajat, eduntavoittelijat, huumediilerit, valtapeliä pelaavat, rikolliset ja uskonsoturit.
Kannatan ja tuen heitä, jotka tekevät työtä lisätäkseen omavaraisuuttamme, itsenäisyyttämme, kuten 1. itsenäistä puolustusta, 2. huolto-omavaraisuutta, niin energian kuin ravinnonkin kohdalla, 3. kierrätystaloutta, pieniäkin tekoja puhtaan luonnon puolesta, 4. yrittäjyyttä, 5. tutkimusta ja koulutusta, 6. lapsimyönteisyyttä, kiitos äideille, ei kerran vuodessa, vaan päivittäisestä työstänne.
Jokaisen tulee osallistua omalla panoksellaan Suomi-firman rakentamiseen, olla toivottu ja tervetullut yhteistyöhön, muullekin maailmalle malliksi.
Tuomo Isokangas
