Tämä on surullinen kertomus siitä, miten voimaton ihminen on herrojen kynsissä, vaikka olisi talonomistaja.
Motto: ”Jos jokin asia voi mennä pieleen, se menee pieleen.” (Mr. Murphy, kaikkien mielensäpahoittajien alkuisä)
Se tapahtui 20.9.2018, aivan yllättäen. Ensin tuli haju. Se tuntui eteisessä voimakkaana. Menin talomme alakertaan, pahoin aavistuksin, koska kokemusta oli. Ja aivan oikein: Teknisessä tilassa lainehti pahanhajuinen neste, kakkakikkarat kelluivat.
Soitin apua. Kohta olikin Eerola-yhtiöiden mies imuautoineen paikalla. Kerroin hänelle, että meillä on ollut viemäritukos ennenkin, ja ehdotin, ettei hän suotta ensiksi tarkistaisi lähinnä taloamme olevaa kaivoa, vaan sitä seuraavan. Hän teki työtä käskettyä ja totesi, että täältä löytyy syy eli tukos – ja myös syyllinen, nimittäin Ylöjärven kaupunki.
Seuraavaksi hälytin paikalle saneerausyrityksen miehet. Nokian JV-Saneeraus Oy hoitikin alakerran puhdistuksen, desinfioinnin ja kuivauksen asiantuntevasti.
Sitten otin yhteyden Ylöjärven Vesi Oy:öön, jolle tämäntapaiset asiat kaupungin tämän alan toimintojen yhtiöittämisen jälkeen kuuluvat. Sieltä saapui paikalle yhtiön rakennuttaja, joka lausui heti ovella ikimuistettavat sanat: ”Ylöjärven vesi ei korvaa vahinkoa, koska padotuskorkeus ei täyty.”
Hölmistyneenä kysyin, mikä on padotuskorkeus. Kärsivällisesti hän selosti, että korkeuseron meidän talomme alakerran lattiakaivon ja kaupungin viemärikaivon välillä tulee olla riittävä, ja että meidän talomme kohdalla näin ei ole.
Kerroin hänelle, että kun talomme aikanaan liitettiin Kunnan viemäriverkostoon, se tapahtui niin, että paikalle saapuneet kunnan miehet kysyivät pihassa sattumoisin olleelta vaimoltani: ”Missä täällä on viemärikaivo?”
Pahaa aavistamaton puolisoni näytti erästä kaivoa ja vastasi: ”Tuossa on ainakin yksi.”
Siihen viemärimme yhdistettiin.
Sanoin rakennuttajalle, että kun ammattimiehet tulevat hoitamaan kuvatun tehtävän, heillä luulisi olevan mukanaan kaikki tarvittavat asiapaperit, kuten kartat, joista selviää, mihin kaivoon viemäri missäkin tapauksessa yhdistetään, jotta esimerkiksi padotuskorkeus täyttyy.
Heidän käytössään oli myös talomme (kunnan teknisellä osastolla hyväksytty) LVI-suunnitelma, josta alakerrassa sijaitsevan lattiakaivon korkeus selvästi kävi ilmi.
Kerroin myös, että meillä on kerran aikaisemmin ollut viemäritukos. Silloin kunnan miehet ohittivat ensimmäisen kaivon, jolloin jätökset virtasivat suoraan seuraavaan kaivoon padotuskorkeuden lisääntyessä. He vakuuttivat homman tehtyään, että nyt ongelmaa ei enää tule. Tämän perusteella osasin ohjata Eerola-yhtiöiden imuauton heti oikeaan osoitteeseen.
Ylöjärven Veden rakennuttaja totesi selostukseeni, että kun nämä toiminnot nyttemmin on yhtiöitetty Ylöjärven Vesi Oy:lle, yhtiö ei vastaa kunnan mahdollisesti aikanaan tekemistä virheistä. Eerola-yhtiöiden laskun tukoksen avaamisesta he kyllä maksaisivat.
Kysymykseeni, voinko kysyä korvausta Ylöjärven kaupungilta, hän arveli, että voihan sitä yrittää, mutta kovin hyvää lopputulosta hän ei uskalla ennustaa.
Hän oli oikeassa. Kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikön kommentti oli seuraava:
”Vaikka viemäri on joskus aikaan kytketty paikkaan X ja johtanut nyt syystä tai toisesta ilmeisesti viemärin korkkaamiseen kiinteistöllä, niin ei tuo kytkentä silti välttämättä ole ollut virheellinen. Ylöjärven Vesi Oy omistaa ja hallinnoi nykyisin vesi- ja viemäriverkostoa, joten jos sen osalta on jotakin ongelmaa niin tällaiset asia on syytä hoitaa heidän kanssaan. Kenties on jotakin aikanaan tapahtunut, mutta ihmettelen miksi ilmeisen kauan tiedossa ollutta tilannetta ei ole hoidettu kuntoon jo vuosia sitten.”
Oikeustajuuni ei mitenkään mahdu se, että minä talon rakennuttajana olisin vastuussa siitä, miten ja mihin kaivoon talomme viemäriputki yhdistetään.
Tuntuu kummalliselta sekin, jos toimintojen yhtiöittäminen merkitsee kaikista vastuista vapautumista.
No, yksi toivo oli vielä olemassa, olihan meillä laaja kotivakuutus Ifissä. Sen edustajana saapui paikalle kartoittaja (RKM Group). Hän laati ensiluokkaisen 13-sivuisen tarkastusraportin kuvineen ja toimenpide-ehdotuksineen.
Hämmästykseni oli suuri, kun Ifistä ilmoitettiin, ettei kotivakuutus korvaa vahinkoa.
Perustelu oli seuraava: ”Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut 1) omaisuudelle tai esineelle suunnittelu-, asennus-, käsittely- käyttö- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus- tai aineviasta, muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta, korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista, rakennusvirheestä, perustamisvirheestä, 8) kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta, ellei syynä ole rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva.”
Nokian talomme oli kuitenkin suunniteltu ja rakennettu kaikkien säädösten mukaan sikäli kuin se oli meistä itsestämme kiinni. Homma petti tuon viemärijohdon toimimattomuuden kohdalla. Meillä rakennuttajina ei ollut mitään sananvaltaa siihen, mihin kunnan viemärikaivoon kiinteistömme yhdistettiin. Siitä päättivät kunnan miehet.
Hiukan ihmettelin sitäkin, miksi vakuutusyhtiön toimesta teetettiin tuo ilmeisen hintava tarkastusraportti, vaikka sen edustajalle on heti paikalle saavuttuaan täytynyt olla selvää, ettei kotivakuutukseni korvaa vahinkoa.
Kun tätä Ifin suuntaan kummastelin, sieltä vastattiin: ”Kartoitus kiinteistössänne on tehty, jotta vahingon syy on saatu varmasti selville. Lisäksi kartoituksesta on yleensä tällaisissa tapauksissa hyöty jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa.”
Kiukuttelin mielessäni, että olisivat antaneet tuon kartoitukseen menneen rahan minulle. Eivätkä ainakaan Nokian JV-Saneerauksen miehet tuntuneet kartoitusta tarvitsevan.
Lapsellisesti olen ajatellut, että laaja kotivakuutus on kuin auton kasko: mitä tahansa tapahtuu, vakuutusyhtiö tulee vastaan. Nyt opin, että If voi tarkoittaa, että JOS jotakin vahinkoa kiinteistössämme tapahtuu, kotivakuutus korvaa – paitsi ei sitä, mikä on tapahtunut.
Vakuutusyhtiö meni vaihtoon. Ihan oman pillastumisen tähden. Olinhan sentään kauan maksanut 1 600 euroa vuodessa vakuutusmaksuja. Suosittelen muuten kilpailutusta, säästimme siinä jonkin verran.
Kaiken tapahtuneen jälkeen päätimme itse varmistaa, että tulevaisuudessa ei enää eteisessämme haise. Kutsuimme ”Tahlon pojat” yhdistämään viemärin siihen kaivoon, johon Ylöjärven kunnan miesten olisi pitänyt se alun perin yhdistää. Ja tekivät sen hyvin. Kolmatta päivää jylläsi kaivinkone talomme nurkalla. Pojilta kävi kaikki kuin leikki. Ihailla täytyy heidän monipuolista ammattitaitoaan.
Mutta aika kalliiksi tuli Mr. Murphyn vierailu meikäläiselle. Laskuja kertyi yhteensä 5 855 euroa.
Antero Honkkila,
mielensäpahoittaja
