Kokoomuksen kuplassa on paksu kalvo

Veroasteen pienentäminen on Kokoomuksen politiikan ydintä. Lähes kaikki hyvinvointiyhteiskunnan kohtaamat ongelmat saataisiin hälvenemään, kunhan verotusta vähennettäisiin.
Korkean verotuksen syntilistaa ruoti Juho Ojares viime viikolla (YU 19.12). Jopa korkeakoulututkijoiden kiihtyvä muuttoliike Suomesta ulkomaille menee Ojareksen näkemyksissä korkean verotuksen piikkiin. Kansanedustajaehdokas ei selvästikään ole seurannut aiheen ympärillä käytyä keskustelua, joka ollut vilkasta, sekä lehdistössä että ajankohtaisohjelmissa.
Tieteentekijöiden liitto esitti aiheesta huolensa jo pari vuotta sitten. Liiton puheenjohtajan, sen paremmin kuin maasta lähteneiden tutkijoiden haastatteluissakaan, ei verotuksesta puhuta sanaakaan. Syy lähtöön on aivan muualla.
”Kun päättäjät potkivat sivistys-Suomea raunioiksi, monet varoittivat, että tämän politiikan seurauksena nuoret, koulutetut suomalaiset muuttavat entistä enemmän ulkomaille ja vievät mukanaan arvokasta osaamista. Niin päätin tehdä minäkin. Lähdin osaksi aivovuotoa.” Sitaatti on Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksesta viime huhtikuulta.
Pätkätyöt, jatkuva apurahojen perässä laukkaaminen ja epävarmuus tulevaisuudesta, siinä ovat lähtijöiden esille nostamat syyt lähteä. Jaakko Hämeen-Anttila jätti professuurinsa Helsingin yliopistolla 2015 ja kertoi syyksi jatkuvat leikkaukset koulutusmäärärahoissa.
Kokoomuksen ajama koulutuspolitiikka saa siis tutkijat lähtemään. Korkeakoulut ovat kokoomuksen maailmassa teollisuuden tuotekehitysyksikköjä, joiden funktio on tuottaa nopeita voittoja. Kvartaaliajattelu on näin ulottanut ahneet sormensa pörssimaailmasta koulutukseen. Yliopistolaitoksen painopisteen pitäisi olla tutkimuksen pitkäjänteisyydessä ja laaja-alaisuudessa. Nyt tulevaisuushorisontti on nenänpään etäisyydellä ja motiivi siinä, miten varmistaa kokoomusäänestäjän mahdollisuus uuden auton ostoon ensi vuonna.
Verotuksen progression vähentämisen taustalla on halu kasvattaa tuloeroja. Uusliberaalin talousopin mukaan rikkaimman kansanosan kasvava vaurastuminen vetää myös köyhälistön taloudelliseen nousuun. Käytännössä tämä oppi on todettu useaan otteeseen utopiaksi, mutta kokoomuksessa usko ei horju! Suomen talousoppineista muun muassa Sixten Korkman on useaan otteeseen varoittanut tuloerojen kasvattamisesta.
Tilastokeskuksen uunituore tilasto kertoo kuitenkin selvästä tuloerojen kasvusta. Suomen suurituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo on nyt kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden. Ojarekselle tämä ei riitä, vaan progressiota pitäisi vähentää. Tämä hallitus on jo keventänyt tuloverotusta ja yrityksille on annettu veronkevennyksiä. Ilman veroja ei hyvinvointivaltio toimi ja pahoinvointivaltioita on maailmassa jo tarpeeksi.
Verotuksen saralla on toki kehitettävää. Porsaanreikiä riittää ja niitä myös hyödynnetään. Suuryritysten aggressiivinen verosuunnittelu vie Suomelta vuosittain 450 – 1400 miljoonan euron yhteisöverotulot. Koulutukseen ohjattuna näillä varoilla saataisiin monta tutkijaa jäämään Suomeen.

Timo Järvenpää
Jenni Kiiskinen, kansanedustajaehdokas,
Ylöjärven Vihreät