Luonto ja vesi innoittavat Heikki Jylhä-Vuoriota lasitaiteen tekemiseen

Lasitaiteilija Heikki Jylhä-Vuorion teoksia on näytteillä Ylöjärven Urheilutalolla tammikuun 9. päivään saakka. Esillä on kauniita, luonnon värien ja muotojen inspiroimia uniikkitöitä.
Länsi-tamperelainen Jylhä-Vuorio kävi säännöllisesti Urheilutalon kuntosalilla ja uimahallissa työmatkallaan Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen. Nyt eläkepäivinä liikuntaharrastus Urheilutalolla jatkuu edelleen.

Heikki Jylhä-Vuoriolle taiteen tuominen Ylöjärven Urheilutalolle oli luontevaa. Ajatus taidenäyttelystä heräsi, kun hän oli astellut tarpeeksi monta kertaa Urheilutalon näyttelytilaksi rakennetun lasivitriinin ohi. Soitto kaupungin vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlajalle sinetöi samalla Urheilutalon ensimmäisen taidenäyttelyn.

– Olen käynyt täällä liikkumassa kaikkiaan yli 500 kertaa viimeisen kuuden vuoden aikana. Urheilutalolla on kodikas tunnelma ja juttu lähtee helposti kulkemaan vaikkapa punttisalilla tai saunassa, Jylhä-Vuorio kertoo.

Veden ja lasin samankaltaisuus

Vesi elementtinä kiehtoo taiteilijaa.

– Vietin kaikki lapsuuteni kesät saaressa. Uimme paljon. Vesi, sen heijastukset, valaistukset ja vuodenajat tulivat tutuiksi. Veden läike, valo ja heijastukset jäivät päähäni, hän kertoo.

Jylhä-Vuorio päätyi opiskelemaan keramiikkaa ja teollista muotoilua Taideteolliseen korkeakouluun.

– Siellä ei ollut lasiosastoa. Kun menin Kuopion Muotoiluakatemiaan keramiikkaosastolle työhön, perustin sinne lasilinjan ja opiskelin samalla lasin, hän kertoo.

– Lasi on kirkas optinen aine. Se on kuin pysäytettyä vettä. Valon kanssa tarkasteltuna lasi on minulle kuin ihme. Siitä näkyy läpi ja se heijastaa.

Lasitekniikoita Jylhä-Vuorio on opiskellut kansainvälisten ja suomalaisten mestareiden kuten Unto Suomisen ja Timo Niekan opissa vuodesta 1992 lähtien.

– Tämä näyttely on päänavaus uuteen, iloitsee vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja (vasemmalla).

Hän on toiminut opettajana ja hallintotehtävissä taiteen oppilaitoksissa, työskennellyt suunnittelijana ja teollisena muotoilijana sekä toiminut alan luottamustehtävissä. Näyttelyitä hänellä on ollut yli kymmenessä maassa.

– Suomen Lasimuseo on toiminut suomalaisen lasitaiteen edistäjänä. Olen päässyt heidän kanssaan kansainvälisiin kiertonäyttelyihin, Jylhä-Vuorio kertoo.

Lasitaide syntyy tiimityönä

Lasitaiteen tekeminen on koukuttavaa ja intensiivistä tiimityötä. Työryhmään kuuluu yleensä vähintään kolme henkilöä.

– Osaan puhaltaa lasia, mutta tehtäväni on johtaa työryhmän toimintaa. Teen luonnokset ja tarkat piirrokset prosessista. Puhaltaja seuraa ohjeitani.

Lasitöiden tekokustannukset ovat kalliit.

– Ensin suunnitellaan esine ja kokeillaan miten se voisi onnistua. Kun se onnistuu usean kokeilun jälkeen, sitä on yksi maailmassa. Tämä prosessi on erilainen kuin sarjatuotanto. Lasihytti ja työntekijät pitää palkata moneksi päiväksi, mies valottaa.

Vedenalainen maailma innoittaa

– Pyörähdyskappaleissa on ajateltu sisustuksellista kiinnekohtaa, johon silmät voi vähäksi aikaa pysäyttää, Jylhä-Vuorio kertoo. Kuvassa teos Omat Värit.

Jylhä-Vuorio kertoo, että inspiraationa esillä olevaan näyttelyyn ovat olleet vedenalaiset maailmat ja Pablo Nerudan runokokoelma Meren ja yön portit.

– Koralliriuttojen ja kalojen värit ja muodot ovat uskomattomia. Ne ovat suunnattoman hienoja katsella ja ne muodostavat valtavan taidenäyttelyn. Niistä voi poimia väriyhdistelmiä ja muotoja.

Näyttelytöitä on toteutettu nuutajärveläisellä filigraanitekniikalla, jossa värilasista tehdään spagettimaisia nauhoja. Ne pätkitään ja kierretään muotissa sulan lasin kanssa, jolloin niistä muodostuu väriraitoja.

Kaikki Urheilutalon näyttelytyöt ovat ainutkertaisia.

– Ne ovat signeerattuja taideteoksia. Niitä ei tule vastaan tavarataloissa tai gallerioissa, taiteilija toteaa.

Lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski on työstänyt näyttelyn isot, kokeelliset siipimäiset teokset.

– Hän ansaitsee kehut siitä, että tämä kokeilu meni maaliin ja teokset ovat näyttelykelpoisia. Suunnitelma oli vaikea ja onnistuminen on tiimin ansiota, Jylhä-Vuorio sanoo.

Vuodessa yli satatuhatta kävijää ja näkijää

Yli-Pihlajan mukaan kaupunki haluaa kannustaa eri kulttuurimuotojen, kuten esimerkiksi liikunnan ja taiteen ”ristiinpölytystä” .

– Pyrimme siihen, että lasivitriini ei olisi tyhjillään. Minulle tai Urheilutalon henkilökunnalle voi ehdottaa ideoita taidenäyttelyistä. Voimme laittaa esille vaikkapa Työväenopiston lopputöitä tai päiväkotilasten tekemää taidetta, Yli-Pihlaja sanoo.

Julkisissa tiloissa taiteen on mahdollista tavoittaa laaja yleisö sekä ihmiset, jotka eivät välttämättä käy gallerioissa.

Näyttelyn työt ovat uniikkeja. Kuvassa teokset Talvipesä ja Harakanpesä.

– Urheilutalon liikuntamahdollisuuksia käyttää lähes 10 000 harrastajaa kuukausittain, Jylhä-Vuorio muistuttaa.