”Eikö joulun viettoa voisi rajoittaa jouluun?” – Kaikille joululaulut eivät uppoa

Minna Hokkanen istuu eräänä harmaana aamupäivänä ylöjärveläisen kahvilan pöydän ääressä. Taustalla soi Last Christmas -kappale, jonka Wham!-yhtye julkaisi vuoden 1987 jouluna. Marraskuu ei ole vielä vaihtunut joulukuuksi. Hokkasen kulmakarvat nousevat hieman.
Minna Hokkanen toivoisi joululta aitoa lähimmäisen välittämistä ilman kulutushysteriaa.

Hokkanen oli ehkä yläasteikäinen. Lapsi oli joutunut niin kutsutulle joulukaupalle, jonka aikana hänelle nousi kuume. Hokkanen syyttää stressiä.

– Lapsena joulu oli ihan kiva asia ja pidin silloin joulusta. Tuo on yksittäinen muisto joulusta.

Teini-iässä Hokkanen alkoi hahmottamaan, että joulu on kulutusjuhlaa ja täynnä hienoja kulisseja. Sen jälkeen hän on alkanut rakentamaan oman näköistä joulua. Nykyisin joulukoristeet, laulut ja lahjat ovat ärsykkeitä.

Vuosia sitten Hokkasen kämppikset halusivat laulaa joululauluja ja koristella kotia jo monta kuukautta ennen joulua. Tämä lähinnä ahdisti Hokkasta.

– Eikö joulun viettoa voisi rajoittaa vain jouluun?

Nyt kaikkein ärsyttävin jouluun liittyvä asia on kuluttaminen. Hokkanen toivoisi, että kulutushysteriaa purettaisiin joulun ympäriltä. Hokkanen pyrkii vaikuttamaan omilla kulutustottumuksilla, mutta myöntää, että muiden tottumuksia on vaikea muuttaa.

– Vieläkin jengi villiintyy jostain Black Fridaysta ihan täysillä. Joka vuosi ehkä enemmän. On kummallista, että ollaan todella huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta silti juostaan joulukaupoissa. Eihän tässä ole mitään järkeä.

Lapselleen Hokkanen ostaa lahjat kierrätettyinä. Hän pohtii, että käytettyjä tavaroita saa ihan uuden veroisina, eikä hänen lapsensa ainakaan välitä ovatko tavarat uusia vaiko eivät.

Joulun alla hän toivoisi, että ihmiset pohtisivat mikä on tarpeellista. Voisiko jotain jättää ostamatta tai ostaa käytettynä?

– Älä osta mitään -kampanjat tuntuvat jakavan mielipiteitä. Jotkut kokevat, että ne ovat elitismiä, eli köyhien on juostava alennusten perässä, jotta tulisivat toimeen.

– Onko tämä kuitenkaan ihan pakollista? Ymmärrän kyllä, jos on ostettava uudet talvikengät niin ne on ehkä parempi ostaa alennusmyynnistä. Mutta kuinka paljon ihmiset kuitenkin ostavat välttämättömiä tavaroita joulun alla? Hokkanen kysyy.

Toiveena yhteisöllisempi joulu

Jouluun liittyvät ärsykkeet ahdistavat

Hokkanen kertoo olevansa “tavallinen tyyppi” Ylöjärveltä. Pienen lapsen yksinhuoltajaäiti ja tällä hetkellä työkseen saneluita purkava. Hän kertoo myös vaikuttavansa melko paljon Ylöjärven vasemmistossa.

Joulua Hokkanen viettää äitinsä, veljensä ja lapsensa kanssa. Hokkanen ei kuulu kirkkoon, eikä hänen perheessään joulua ole koskaa juhlittu Jeesuksen syntymäpäiväjuhlana.

Hokkanen kyllä hahmottaa, että hänen perheensä on viettänyt juhlaa tapauskovaisten tavoin. Tiettyjä traditioita on vaalittu. Perhe käy joulusaunassa ja syö yhdessä. Muutoin mitään ei suunnitella.

– Meillä otetaan vaan rennosti ja rikotaan normeja. Ei perinteisiä joulusiivouksia, ei kasoja lahjoja, ei joulukoristeita. Pelkistetysti yhdessäoloa. Joulun ei tarvitse olla kinkkua ja laatikoita, joita sitten syödään viikkoja aaton jälkeen, saati että ne sitten päätyvät roskiin.

– Viime vuosina meillä on ollut sellainen perinne, että valmistamme sushia veljeni ja äitini voimin. Olemme kaikki kasvissyöjiä, joten on helppoa tehdä kaikille maistuvaa ruokaa.

Lahjat eivät ole olleet isossa osassa, jos niitä on ollut ollenkaan. Lapsen syntymän jälkeen Hokkanen kertoo ehkä hieman pehmenneen joululle.

– En ole koristellut vuosikausiin, mutta lapsen saaminen on pehmentänyt aivojani. Nyt olemme koristelleet yhdessä. Haluan antaa lapselle hyvät muistot joulusta, Hokkanen hymyilee.

Hokkasen näkemyksen mukaan äidit stressaavat joulua eniten. Hän muistelee omassa lapsuudessaan oman äitinsäkin ehkä hieman stressanneen.

– Tuntuu siltä, että ihmiset stressaavat ja ylisuorittavat jouluvalmisteluita. Joulun täytyy olla tietynnäköinen ja jos se ei sitä ole, sitten on epäonnistunut. Tämä kasaa turhaa painetta. Jos ei ole vaikkapa rahaa, niin sitten stressataan sitä, mistä saadaan notkuvat pöydät ja lahjat, eli joulun. Joulu voi olla muutakin, Hokkanen pohtii.

Hokkanen kokee, että joulu on Suomessa hyvin perhekeskeinen juhla. Kaupat ja ravintolat ovat kiinni, kun ihmiset viettävät aikaa kotona.

– Voi olla todella ahdistavaa, jos ei ole perhettä tai porukkaa jonka luokse mennä jouluna. Uskoisin, että yksinäisyys korostuu jouluna. Voisi olla enemmän yhteisöllistä joulunviettoa muuallakin kuin seurakunnissa, Hokkanen sanoo ja jatkaa:

– Ylöjärvellä joulu on todella hiljainen. Toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi yksin nököttää kodissaan ja kärsiä yksinäisyydestä.

Viisi vuotta Espanjassa asunut Hokkanen asunut, että joulua saatetaan etelässä herkemmin viettää isoissa porukoissa ystävien kesken.

– Suomen ilmasto on haasteellinen. Talvella on niin kylmä, ettei kukaan halua lähteä omasta pesästään. Tarvittaisiin isoja tiloja, joissa ihmiset voisivat kohdata toisiaan.

Kesä onkin Hokkaselle, kuten monelle muulle, se mieluisin vuoden aika. Siksipä keskikesän juhla on joulua miellyttävämpi.

– Ehkä juhannus menettelee. Se ehkä sopii juhlista parhaiten maailmankatsomukseeni. Mikään uskonnollinen juhla ei oikein nappaa.