Antti Laakso on bataatinkasvatuksen uranuurtaja Suomessa. Hän on oppinut viime vuosina lisää niksejä siihen, miten bataatteja kannattaa kasvattaa, jotta niistä saa jopa parikiloisia.
Antti Laakson kädessä on kaksikiloinen bataatti.
Tällaisia jötiköitä ei kaupassa näe, mutta niin vain Laakso sai kasvatettua trooppisen herkun jättimäisiin mittasuhteisiin lapsuudenkotinsa viljelmillä Kurussa. Kiitos lämpimän kesän ja miehen lähes kymmenvuotisen kasvatuskokemuksen.
Bataatinkasvatus on Suomessa vähäistä, eikä bataattia kasvateta kaupallisiin tarkoituksiin lainkaan. Laakso on bataatinkasvatuksen uranuurtaja, jolta on juuri ilmestynyt järjestyksessään toinen kirja ”Rakkaudesta bataatteihin”.
Siinä hän antaa lisää vinkkejä kasvatukseen ja jakaa myös muun muassa muutaman reseptin.
Kasvutunnelit lämmittävät
Nokialla asuva, eläkkeelle jäänyt poliisi on oppinut bataatinkasvatuksen niksit kantapään kautta.
Sateisina ja kylminä vuosina osa taimista ei ole tuottanut juuri mitään, ja niinpä Laakso on käyttänyt viime vuosina bataattiviljelmiensä päällä matalahkoja kasvutunneleita ja myös alusmuoveja lämpöä lisäämään.
– Kylminä kesinä tulee kyllä muutenkin satoa, mutta bataatit ovat pieniä ja osa taimista on tyhjiä.
Tänä vuonna sato oli todella hyvä. Laakso pisti maahan 200 tainta, ja lähes jokaisesta taimesta tuli noin viisi tai useampikin bataatti. Monet bataateista painoivat 500–700 grammaa, paljon oli myös yli kilon painavia yksilöitä, ja mukana oli myös noin kaksikiloisia jötiköitä.
Kaikki lämpö on hyväksi
Bataatti on Kolumbian ja Perun suunnalta kotoisin oleva trooppinen kasvi, joka rakastaa lämpöä.
– Bataatti nauttii kuumuudesta. Lämpöä saa olla yli 40 astetta.
Tunnelit lisäävät asteita, ja niitä onkin hyvä pitää viljelyksien päällä melkein koko kasvukauden lukuun ottamatta lämpimimpiä jaksoja noin heinäkuun puolivälistä lähtien. Tosin kun viljelmien päällä on ”katos”, bataatteja pitää vastaavasti kastella melko usein.
Bataattien kasvatus alkaa maaliskuussa, kun Laakso istuttaa bataatit osittain multaan, nostaa ne lämpimään, valoisaan paikkaan ja kastelee niitä.
Bataatit eivät idä kuten perunat, vaan ne alkavat pukata mullan pinnalla olevasta osastaan vihreitä versoja.
Ennen ulos istuttamista Laakso ottaa versoista pistokkaat, laittaa ne veteen juurtumaan noin viikoksi ja istuttaa sitten juuria saaneet versot ulos.
Yhdestä bataatista saa 10–20 pistokasta.
Kasvatusinnostus alkoi 4H-kerhosta
Laakso innostui bataateista nähtyään niistä kertovan jutun lehdessä. Vaikka ei hän toki aivan pystymetsästä bataattiharrastustaan aloittanut.
Antti Laakson äidillä oli lapsuudenkodissa puutarha, jossa tämä kasvatti muun muassa porkkanoita. 4H-kerhoa käynyt Antti Laakso otti oppia äidistään ja kasvatti hänkin omalla tilkullaan porkkanaa, perunaa, sipulia, tilliä ja persiljaa.
Bataatinkasvatuksesta ei ole tullut vielä suurta hittiä Suomessa – ilmasto kun on liian viileä suurille, varmaa rahaa tuottaville sadoille. Silti Laakso on saanut monet ihmiset innostumaan.
Kun hänen ensimmäinen kirjansa ilmestyi vuonna 2015, Laakso meni Tampereelle Supermessuille, jakoi siellä tietoa sadoille kiinnostuneille ja myi samalla bataatintaimia sillä seurauksella, että hän joutui hakemaan niitä kotoaan jatkuvasti lisää. Kysyntä oli niin suurta.
Kiinnostusta siis riittää, samoin kuin pieniä kokeiluviljelmiä. Kenties tulevina vuosina bataattiviljelmiä nähdään enemmän ja isompia, muuttuuhan ilmasto jatkuvasti lämpimämmäksi.
