Ylöjärven Ryhdin voimanostojaoston perustaminen ajoittuu vuoteen 1979, vaikka virallisesti toiminta alkoi vuoden 1980 alusta. Muutaman miehen ryhmä oli jonkin aikaa harrastanut voimailua Kirkonkylän ala-asteen hiilikellarissa. Treeniporukkaan kuuluivat muun muassa Olavi Nordgren, Kalle Nieminen, Reijo Heino, Jukka Lehti ja Martti Järvensivu.
Olavi Nordgrenista jaosto sai jämptin puheenjohtajan. Alkuvaiheessa jaosto kokosi siipiensä suojaan noin 40 voimanoston, kehonrakennuksen ja yleensä voimailun harrastajaa. Jaoston jäsenet pääsivät nopeasti kilpailemisen makuun. Joulukuussa 1979 järjestettiin voimanoston kunnanmestaruuskisat, joissa Ryhti toimi ensimmäistä kertaa järjestävänä seurana.
Ylöjärven Sanomat uutisoi kunnanmestaruuskisasta nostaen erityisesti esille Olavi Nordgrenin voimanoston yhteistuloksen 572,5 kiloa ja nuorista nostajista Jyrki Jokisen 540 kilon tuloksen. Kaikkiaan kisassa oli mukana kahdeksan voimanostajaa ja kolme painonnostajaa. Kisan tuomarina toimi Jukka Lehti.
Hiukan myöhemmin Ylöjärven Sanomat informoi lukijoitaan siitä, että ”ensi lauantaina on Kirkonkylän ala-asteen juhlasalissa melkoista äherrystä ja puhinaa, kun TUL:n Tampereen piirin voimanostajat ottavat mittaa toisistaan”. Kalle Nieminen oli tehnyt kilpailuja varten lavat, joilla painoja rymisteltiin. Esille nostettiin erityisesti 17-vuotias Veli-Pekka Vihanto, jonka penkkitulos 155 kiloa uupui tuolloin vain 2,5 kiloa SE-tuloksesta.
Ensimmäinen jaoston yhteinen treenipaikka oli Kirkonkylän ala-asteen hiilikellari. Sinne rakenneltiin varsin kotikutoinen treenipaikka. Nostotelineet olivat pitkälti itse valmistettuja. Ensimmäiset jalkakyykkytelineet oli rakennettu kakkosnelosista, joissa oli kolo päässä. Näillä vaatimattomilla treenivälineillä erityisesti ikämiehet nousivat Suomen voimanostajien kärkeen.
Muutamaa vuotta myöhemmin jaosto sai uuden Urheilutalon yhteyteen harjoitustilat kuntosalilta. Ylöjärven Urheilutalo valmistui kokonaisuudessaan 1983 ja vihittiin käyttöön 17.4.1983. Kuntosali oli valmis jo vuonna 1982, joten siellä päästiin harjoittelemaan ennen kuin Urheilutalo kokonaisuudessaan avasi ovensa. Treeniolosuhteet paranivat huomattavasti verrattuna hiilikellarin aikoihin.
Aluksi Ryhdin kilpailutoiminnassa oli mukana lähinnä veteraanisarjojen nostajia sekä muutama juniorinostaja. Vuosina 1980-1990 ikämieskilpailijoita SM-tasolla olivat Reijo Heino, Olavi Nordgren, Leo Lindeman ja Antero Eskelinen. Vuosikymmenen vaihdetta lähestyttäessä nostoporukkaan tulivat mukaan myös Åke Kaarela, Martti Ruini ja Kyösti Mäkinen. Kalle Niemisen lupaava voimanostoura päättyi loukkaantumiseen 1982. Nuorista nostajista Mika Kauppisen kilpaura SM-tasolla alkoi 1983 ja Henry Hällforsin 1984.
Ensimmäisenä Ryhdin edustajana SM-kisoihin osallistui tilastojen mukaan Reijo Heino. Porissa toukokuussa 1980 järjestettyihin veteraanien voimanoston SM-kisoihin Heino osallistui -90 kilon sarjassa. Sijoitus oli 4. ja yhteistulos 550 kiloa. Kisaan osallistui kaikkiaan 30 ”kypsään ikään ehtinyttä nostajaa”. Seuraavana vuonna ryhtiläisten osanottajamäärä tuplaantui, kun Olavi Nordgren osallistui Heinon kanssa Nastolassa järjestettyihin veteraanien SM-kisoihin. Mitaliputki aukesi Ryhdin osalta vuonna 1982. Ensimmäisen mitalin jaostolle toi puheenjohtaja Nordgren. Hän voitti Humppilassa veteraanien SM-kisassa sarjan -82,5 kiloa yhteistuloksella 635 kiloa.
Kisamatkoilla kilpailijoiden huoltajana ja Ryhdin bussinkuljettajana toimi aktiivisesti ja innolla Jukka Lehti. Huoltajan tehtäviin kuului huolehtia nostajien aikatauluista ja nostopainojen korotuksista tuomaripöydälle. Lisäksi Lehti koki tehtäviinsä kuuluneen ”huutamisen pää punaisena” eli nostajien kannustamisen. Lehti muistelee tyytyväisenä 1980-luvun kisavuosia. Kisamatkoilla oli mukavaa ja jaoston väki hitsautui kiinteäksi kaveriporukaksi. Erimielisyyksiä tai riitoja ei ollut, vaikka porukkaan mahtui monenlaisia persoonia ja suutakin soitettiin. Hommissa mentiin huumori edellä ja huumori olikin jaoston keskeinen tunnuspiirre.
PÄIVI RISTOLAINEN
Ylöjärven Uutiset julkaisee neljän osan juttusarjan Ylöjärven Ryhdin voimanostojaoston historiasta. Osa 1 käsittelee 1980-lukua.
