Monille lajeille talvinen ravinnonsaanti voi pakkasilla olla kovan työn takana. Ihmiselle on selvää, että ravintoa täytyy kerätä varastoihin, jotta pahimmista ajoista selvitään. Monet nisäkkäät ja linnut ovat oivaltaneet saman asian.
Aina ei ole tarjolla ruokintapaikkoja ja kylmä talvipäivä voi olla liian pitkä, jos umpimähkään täytyy ravintoa haeskella. Etenkin monet lintulajit ovat oppineet tehokkaita ravinnon varastoimistapoja. Muun muassa metsätiaiset ovat syksyisin ja alkutalvesta innokkaita ravinnonkerääjiä.
Metsätiaisista varastoja keräävät hömötiaisen lisäksi kuusitiainen, töyhtötiainen ja lapintiainen.
Lintulaudoilta linnut vievät etenkin pähkinöitä ja auringonkukan siemeniä ja piilottavat ne puiden oksistoon ja kaarnanrakoihin. Varsin usein kätketyt siemenet tai hämähäkit myös tulevat hyötykäyttöön. Aina varastoa ei löydä sen kätkijä, mutta yhtä hyvin se auttaa toista yksilöä. Talitiainen ja sinitiainen keräävät tiettävästi vähemmän varastoja.
Varsinainen mestari varastojen tekemisessä on pähkinänakkeli. Meille vaeltaa nakkeleita aika-ajoin Venäjän puolelta. Viimeksi voimakas vaellus oli syksyllä 2014, jolloin meillä liikuskeli satoja nakkeleita. Hyvän ruokintapaikan löydettyään linnut voivat pysytellä paikallaan useita viikkoja, joskus ne voivat jäädä myös kevääseen asti ja yrittävät pesintää.
Olen muutamana syksynä päässyt seuraamaan nakkelin touhuja aika tarkkaan. Se ilmestyy ruokintapaikalle heti valostumisen mukana ja kuskaa auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä piiloihinsa.
Tuntui, että valtaosan ajastaan lintu käytti pähkinöiden kuljettamiseen piilopaikkoihin, kun se muutaman minuutin välein pyrähteli lintulaudan ja kuusikon välillä. Tänä syksynä nakkeleita ei Pirkanmaalla ole vielä montaa näkynyt.
Varsin tunnettu esimerkki varastojen kerääjästä on varpuspöllö, joka säilöö pyydystämiään myyriä ja pikkulintuja vaikkapa sopiviin pönttöihin. Tällaisista kätköistä voi löytää kymmeniä myyriä ladottuina siisteihin läjiin.
Osan varastoistaan varpuspöllö kaiketi pystyy käyttämään, mutta pakkasilla nämä säilöt voivat jäätyä. Keväällä pöntöistä voi vielä löytyä sekaisin myyriä ja pyydystettyjä pikkulintuja. Myyrien loppuessa varpuspöllö pyydystää saaliikseen usein tiaisia.
Myös hiiripöllö varastoi joskus pyytämiään myyriä ripustamalla niitä puiden oksille. Samaan tapaan toimii lapinharakka eli isolepinkäinen. Isolepinkäisen voi tavata vaikkapa Kangasalla ja Pälkäneen peltoaukeilla.
Varislinnuista närhi, pähkinähakki ja kuukkeli ovat tehokkaita varastoijia. Närhi on hyvin mieltynyt tammenterhoihin ja pähkinöihin. Lisäksi sille kelpaavat jyvät, marjat ja omenat.
Maaseudulla tiedetään närhen mieltymys perunoihin. Ennen sitä kutsuttiinkin ”perunateereksi”. Syksyllä kun varsisto kuivuu, närhi kaivaa perunapenkistä oman osansa. Piilonsa närhi tekee metsän karikkeeseen ja sammalien sekaan. Närhen on myös todettu löytävän kätkönsä melko hyvin talven mittaan. Tänä syksynä närhiä on liikkeellä melko runsaasti.
Kuukkelia pidetään varastoimisen mestarina. Se joutuu elämään talvikauden paljolti varastojensa turvin, joita sillä on kymmenittäin reviirillään.
Orava ripustaa sieniä kuivumaan
Orava käyttää talviravintona etupäässä männyn ja kuusen siemeniä. Etelärannikolla missä kasvaa tammia, orava kerää piiloihinsa tammenterhoja, jotka se ilmeisen usein myös löytää. Pähkinäpensaiden antimet ovat oravien herkkua. Oravan näkee usein piilottelevan pähkinöitä metsän sammalkerrokseen.
Tunnettua on myös oravien mieltymys sieniin. Aina silloin tällöin löytää puiden oksilta sieniä, joita orava on ripustanut kuivumaan.
Nisäkkäistä varastoimista suorittavat lisäksi muun muassa majava, liito-orava, vesimyyrä, lumikko ja kärppä, näätä, ahma ja naali.
Liito-orava kerää pönttöihin tai luonnonkoloihin lepännorkkoja pahimpien talvituiskujen varalle. Varastoista on löydetty myös koivunnorkkoja, erilaisia siemeniä, marjoja ja sieniä. Varastojensa turvin liito-orava voi pahimpina talvipäivinä pysytellä aloillaan useamman päivän.
Vesimyyrän varastoista on löydetty kaikenlaisia kasvimaan tuotteita. Erityisesti se on mieltynyt perunoihin, punajuuriin ja porkkanoihin. Saaliinsa se kuljettaa varastokammioonsa jos ehtii sadonkorjuuseen ennen viljelijää. Vesimyyrän kätköistä on löydetty jopa muutamia kymmeniä kiloja perunoita ja porkkanoita.
Metsähiiri pyrkii syksyllä sisään asuntoihin ja kaikenlaisiin ulkorakennuksiin. Metsähiiren varasto voi sijaita vaikkapa vanhassa saappaassa tai pahvilaatikon nurkassa. Varastoon se kerää muun muassa jyviä, ruohojen siemeniä ja pähkinöitä.
Tuttu kotihiiremme asustaa aina ihmisen läheisyydessä, mutta metsähiiri on nimensä mukaisesti metsien elävä, joka syksyisin ja talvikaudella hakee turvaa ja lämpöä asutuksista.
SAULI SARKANEN
