Islannin malli: ajoissa kotiin, mieluisia harrastuksia eikä alkoholia – pitäisikö tämä nuoret erossa päihteistä myös Ylöjärvellä?

Ylöjärvellä pohditaan, miten nuorten positiivinen asenne päihteitä kohtaan saataisiin negatiivisemmaksi. Yksi keino olisi ottaa mallia Islannista, jossa nuorten päihteiden käyttö on romahtanut.
Islannin malli, Paula Pasanen-Aro, kuva: Iiria Lehtinen
Paula Pasanen-Aron mielestä Islannin malli voisi toimia sovellettuna myös Ylöjärvellä.

Tilanne vielä parikymmentä vuotta sitten Islannissa: 40 prosenttia 15–16-vuotiaista oli juonut itsensä humalaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana.

Nykyisin tilanne on moninkertaisesti parempi, ja humalahakuisten nuorten osuus on enää kolme prosenttia. Myös tupakan ja huumeiden käyttö on romahtanut 20 vuodessa.

Miten tällainen ihme tehtiin?

Kieltoja ja porkkanaa

Islannissa käyttöön otettu malli on loppujen lopuksi yksinkertainen, vaikkakin se vaatii paljon työtä.

Malli on viisikohtainen, ja se koostuu kotiintuloajoista, vanhempien ja myös päättäjien sitouttamisesta,  mielekkäästä tekemisestä ja tutkimuskaavakkeiden täytöstä.

Islannissa alle 16-vuotiaiden piti alkaa tulla kotiin arkisin kymmeneen ja viikonloppuisin kahteentoista mennessä.

Vanhempien piti allekirjoittaa lupaus, etteivät he anna teiniensä juoda alkoholia, ja vanhempien piti myös alkaa viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Vanhemmat ja koulut alkoivat pitää enemmän yhteyttä.

Huumeista ja pikkurikoksista kiinni jääneet teinit saavat elämäntaitovalmennusta ja opetusta valitsemassaan taidossa, kuten  taiteessa tai tanssissa. Myös muut nuoret saavat setelin, jonka voi käyttää harrastuksiin.

Kaikki islantilaisnuoret täyttävät vuosittain kyselylomakkeen, ja jos esimerkiksi jossakin koulussa alkaa ilmestyä ongelmia, niihin puututaan ajoissa.

Ilmaista toiminta ei tietenkään ole. Esimerkiksi Reykjavik käytti viime vuonna sata miljoonaa nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseen.

Ei vielä, ehkä joskus…

Islannin mallia on esitelty Ylöjärvellä esimerkiksi perusturvalautakunnalle.

Syynä on se, että viimevuotisen valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan ylöjärveläisnuoret suhtautuvat maan keskiarvoa myönteisemmin erilaisiin päihteisiin. Tilanteen parantamisesta tehtiin keväällä valtuustoaloite.

– Ylöjärvellä voitaisiin kehitellä oma malli Islannin mallin pohjalta, sanoo Ylöjärven kaupungin ehkäisevien ja korvaavien hyvinvointipalveluiden johtaja Paula Pasanen-Aro.

Islannin malli sai kyllä hyvän vastaanoton perusturvalautakunnalta, mutta ainakaan vielä malliin ei ole lähdetty mukaan.

Pasanen-Aron mukaan malli on toiminut niin hyvin  Islannissa, että paikalliset laittavat uuden jalkapallomenestyksensäkin sen piikkiin.

Huumeet ongelma Kurussa

Tilanne alkoholin, tupakan tai huumeiden suhteen ei ole Ylöjärven yläkouluikäisten parissa huonompi kuin muuallakaan maassa, joskin positiivinen asenne päihteitä kohtaan voi ennustaa pahenevia ongelmia Ylöjärvellä tulevaisuudessa.

Nuorten alkoholin käyttö ja tupakan poltto ovat päinvastoin olleet laskussa Suomessa, joskin nuuskan ja sähkötupakan käytön kasvamista kannattaa tarkkailla, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ylöjärvellä päihdetilanteen tekee kuitenkin haasteelliseksi myös se, että lukioikäiset juovat keskimäärin useammin kuin muut samanikäiset ja se, että naapurissa Tampereella on kattava huumetarjonta. Ylöjärveen kuuluu lisäksi alue, jossa huumeidenkäyttö on jo ongelma, nimittäin edullisten asuntojen Kuru.

– Siellä on tarjolla vuokra-asuntoja, joita huumeidenkäyttäjät vuokraavat. Ilmeisesti käyttäjien piirissä tiedetään, että Kurussa on näitä halpoja asuntoja, ja sinne muutetaan niiden perässä muualta Suomesta, kertoo Pasanen-Aro.

Ilmiö on havaittu esimerkiksi Taysissa, jonne huumeidenkäyttäjiä tulee psykiatriseen hoitoon.

Yläkouluaikaan kannattaa kiilata

Pasanen-Aro näkee Islannin mallissa paljon hyvää.

–  Mallin hyvinä puolina näen sen, että se lisää yhteisöllisyyttä ja siinä tuetaan päihteettömyyttä ja otetaan vastuuta lasten käyttäytymisestä.

– Meillä voisi olla vaikkapa pilottihanke, ja mallin voisi levittää muualle Pirkanmaalle.

Panostusta tosin tarvittaisiin niin vanhemmilta, päättäjiltä kuin seuroiltakin. Pasanen-Aro näkee, että etenkin yläkouluaika on Suomessa haasteellista. Silloin monet vanhat urheiluharrastukset jäävät ja päihteidenkäyttö voi alkaa.

– Silloin on herkkyysaika kokeilla päihteitä. Siihen vaiheeseen pitäisi iskeä ja kokeilla esimerkiksi uusia harrastuksia. Harrastuksia pitäisi olla iso repertuaari.

Kaikki eivät halua harrastaa pelkkää urheilua, ja siksi tarjolla pitäisi olla esimerkiksi kulttuuriin ja tietokoneisiin liittyvää tekemistä.