Haluamme korjata valtuutettu Jussi Kytömäen (YU 10.10.1018) mielipiteessä esittämiä väitteitä Ylöjärven varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoituksen leikkauksista. Kytömäki antaa kirjoituksessaan valitettavan virheellisen kuvan kaupungin panostuksista varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
Väite: ”Ylöjärven varhaiskasvatus on ollut kovien säästötoimien kohteena.”
Tämä väite voidaan kumota sekä kaupungin tilinpäätöstiedoilla että varhaiskasvatuksen seutuvertailun avulla. Varhaiskasvatuksen suurin kuluerä eli henkilöstön palkkamenot olivat ns. Kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksesta huolimatta vuosina 2016 ja 2017 lähes eurolleen samat. Toisaalta Ylöjärven varhaiskasvatuksen kokonaismenot laskivat vuosien 2016 ja 2017 aikana sen takia, että varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä väheni mm. syntyvyyden laskun takia.
Palvelujen kysynnän väheneminen näkyi erityisesti palvelusetelimenojen alenemisena. Palvelun kysynnän muutos ei tietenkään ole kaupungin päättämä säästötoimi, vaikka Jussi Kytömäki asian näin esittääkin.
Vielä omituisemmalta Jussi Kytömäen väite näyttää seutuvertailun tunnuslukujen valossa.
Vuonna 2016 lasten määrä yhtä kasvatus- ja hoitohenkilöä kohti oli Ylöjärvellä 6.7 lasta (DIA).
Vuonna 2017 tämä luku oli pienempi eli 6.5 lasta. Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan vastaava keskiarvo vuonna 2017 oli 6.9 lasta. Ylöjärvi oli Tampereen kaupunkiseudun kunnista ainoa, jossa tämä suhdeluku laski vuosien 2016 ja 2017 välillä. Kaikissa muissa kunnissa lapsimäärä kasvoi suhteessa kasvatus- ja opetushenkilöstön määrään. Tämä kehitys ei olisi ollut mitenkään mahdollista, jos ”kovia säästötoimia” olisi oikeasti toteutettu.
Väite: ”Ylöjärvi on suurin pudottaja. Opetuksen määräraha on kutistunut 1.3 miljoonaa euroa”
Perusopetuksen kustannusten muutosten tarkastelussa Jussi Kytömäki jättää jostakin syystä mainitsematta oleellisimmat tiedot. Vuosien 2016 ja 2017 kuluvertailussa kustannuksia alensivat Kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus noin
300 000 euroa ja henkilöstösivukulujen muutos 574 000 euroa.
Seudun joukkoliikennejärjestelyt alensivat koulukuljetuksen menoja 217 000 euroa. Ylöjärven valtuutetut eivät siis näistä asioista päättäneet. Edellä mainituista summista koostuva noin 1 100 000 euroa ei ole miltään osin varsinaisen opetustoiminnan menoa. Jussi Kytömäen ”Suuri pudotus” ei kohdistunut opetukseen tai oppilaisiin.
Jussi Kytömäki on oikeassa siinä, että vuoden 2017 talousarviossa koulujen tarvikemäärärahoja leikattiin. Tilinpäätöstietojen mukaan tätä määrärahaa käytettiin vuonna 2016 noin 816 000 euroa ja vuonna 2017 noin 684 000 euroa. Toisaalta tänä vuonna rahaa on jo käytetty 813 000 euroa, joten kuoppa jäi vain vuoden mittaiseksi. 2017 talouden tasapainottamiseksi tehty leikkaus oli kipeä.
Opetusryhmien seudullisessa keskikokovertailussa Ylöjärvi on jo vuosien ajan kuulunut kärkikuntiin positiivisessa merkityksessä. Marraskuussa julkaistavan esi- ja perusopetuksen seutuvertailun ennakkotietojen mukaan opetusryhmän keskikoko vuosiluokilla 1-9 oli vuonna 2017 Ylöjärvellä 18.2 oppilasta. Seudun kuntien vastaava yhteismitallinen keskiarvoluku on 19.5 oppilasta.
Tämä tunnusluku mittaa suoraan kunnan panostuksen koulujensa opetustuntien määrään.
On outoa, että Jussi Kytömäki jättää huomiotta ehkä koko vertailun tärkeimmän tunnusluvun.
Kaiken tämän päälle voisi vielä todeta sen, että ylöjärveläisten päiväkotien ja koulujen ei tarvitse toimia homeongelmien takia evakkotiloissa. Onkin vaikea ymmärtää Jussi Kytömäen loputonta negatiivisuuskampanjointia sen suhteen, miten Ylöjärvi järjestää päivähoito- ja opetuspalvelujaan. Tällä ei saavuteta mitään muuta, kuin kylvetään eripuraa ja epävarmuutta kaupunkilaisten ja kaupungin henkilöstön keskuuteen asioiden oikeasta tilasta. Samalla nakerretaan Ylöjärven vetovoimaa ja houkuttelevuutta asuin- ja työpaikkana.
Mutta hyvääkin voi aina parantaa. Ylöjärvi lisää vuonna 2019 perusopetuksen käyttömenoja vuoteen 2018 verrattuna yli 6 prosenttia. Monia uusia ammattilaisia pestataan töihin ja kokonaisuutena sivistyspalvelut ovat Ylöjärven vuoden 2019 talousarviossa kiistaton painopistealue. Vastaavaan lisäpanostukseen ei moni muu kunta Suomessa näinä aikoina pysty.
Peer Haataja
sivistyslautakunnan puheenjohtaja (kok.)
Matti Hursti
sivistysjohtaja
