Kätilö ja doula Eepu Hotakainen työstää äitien kanssa aiempia, kenties pelottavia kokemuksia ja antaa turvaa synnytyksissä. Hän voi auttaa myös imetyksen onnistumisessa.
Ylöjärveläisen Eepu Hotakainen pitää kätilön työstä todella paljon. Se on hänen intohimonsa.
Hotakainen on työskennellyt Taysin kätilönä 15 vuotta, eikä halua lopettaa.
Silti hän perusti oman yrityksen ja ryhtyi myös muun muassa doulaksi ja imetysvalmentajaksi.
– Halusin kokeilla yrittäjyyttä ja pärjäänkin sillä hienosti.
Pelkoja kannattaa hoitaa
Hotakaisen doulaa tarvinneilla asiakkailla on ollut yksi yhteinen piirre: heillä kaikilla on ollut jonkinlainen pelko synnytystä kohtaan. Moni on kokenut sektion, ja he ovat kaivanneet henkistä tukea ja turvaa tulevaan alatiesynnytykseen.
Hotakainen haluaa aina ensimmäisellä tapaamiskerralla varmistaa, että henkilökemiat kohtaavat. Synnyttäjä tarvitsee tuekseen juuri hänelle sopivan henkilön.
Tämän jälkeen doula ja äiti tapaavat niin, että käyvät läpi edellisen synnytyksen, kaikki vaikeat asiat ja pelot.
Tämä on se asia, jota Hotakainen pitää doulan työssä kaikkein tärkeimpänä.
– Pelot tulevat usein takaisin samantyyppisissä tilanteissa, vaikka ne olisi halunnut unohtaa. Siksi niitä on hyvä käsitellä etukäteen, toteaa Hotakainen.
Aina voi kysyä
Itse synnytyksessä doulalla ei välttämättä edes ole kovin suuri rooli.
Hotakainen ei halua olla kätilön tiellä, eikä puolisonkaan, joka on äidin ensisijainen tukija.
Välillä äiti kuitenkin haluaa häneltä esimerkiksi mielipiteitä synnytyksen etenemisestä ja lääkityksestä, ja ne hän toki antaa.
Doula ei saa olla tiellä
Doulia on monenlaisia.
Osa on pikemminkin äidin ystäviä, jotka saattavat korvata puuttuvaa puolisoa. Sitten on kätilö-doulia ja doulia, joita ensi- ja turvakoti tarjoaa, sekä myös doulia, jotka ajavat lähinnä yhtä asiaa, kuten tiettyä synnytystapaa.
Hotakainen on kätilönä todistanut, miten eritavoin doulat voivat synnytyssalissa käyttäytyä.
Doulista voi olla hyötyä, mutta myös haittaa.
Doula ei saisi koskaan sysätä puolisoa sivuun tai pitäytyä liiaksi etukäteen äidin kanssa sovitussa synnytystavassa tai -suunnitelmassa.
Jos äiti on esimerkiksi päättänyt synnyttää ilman lääkitystä, hän saattaakin kivun yltäessä muuttaa mieltään, minkä pitäisi olla ookoo.
Synnytyksen suunta voi muuttua hetkessä ja etukäteissuunnitelmat pitää voida heittää romukoppaan, jos lapsen tai äidin terveys niin vaatii.
– Doulalla ei saisi olla liian vahvoja mielipiteitä. Tilanteissa pitää voida luovia.
Hotakainen pitää tärkeänä omassa doulan työssään myös sitä, että hän käy tapaamassa perhettä noin kuukausi sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt. Silloin käydään läpi synnytyksen kulku ja sen jättämät tunteet.
Syynä kireä kielijänne?
Eepu Hotakainen tukee tarvittaessa myös imetystä.
Sairaalassa ollaan nykyään usein vain pari päivää, eikä siinä ajassa ehdi aina saada riittävästi neuvoja imetykseen ja imetysasentoihin.
Usein sitä paitsi lapsen mahdolliset imuoteongelmat tai maidon eritykseen liittyvät asiat paljastuvat vasta myöhemmin, kotona.
Hotakainen kertoo, että moni ei tiedä, että imetysongelmien korjaamiseen voi saada lääkärinlähetteen, ja että Kela voi maksaa avun.
Joskus apuun todella tarvitaan ammattilainen, sillä äidin ei voi olettaa tietävän, vaivaako lasta vaikkapa liian kireä kielijänne – se on vaiva, joka estää imemisen, mutta jonka voi helposti korjata.
