Ensi viikon maanantaina pääkirjasto Leijassa paneudutaan vanhoihin kansantarinoihin ja uskomusperinteisiin, joihin liittyvät vahvasti erilaiset kummitukset, aaveet ja räyhähenget. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkijan Pasi Klemettisen (FT) johdolla perehdytään erityisesti paikallisesti kiinnostaviin tarinoihin, joista kuuluisin kertoo Keijärven kylän torpassa räyhänneistä Martinin piruista.
Alkuvuodesta 1885 Keijärven kylässä, kunnanesimies Efraim Martinin ja tämän vaimon Eva Martinin torpassa lenteli kynttilänjalkoja, tuohikappaleita ja saven sirpaleita. Kyse ei ollut kuitenkaan mistään pariskunnan välisestä riidasta, sillä esineet lensivät itsekseen.
Outoja tapahtumia todistivat myös kylän muut ihmiset, jotka raportoivat nähneensä muun muassa ilmassa ihmistä kohti kiitävän puukon ja itsestään liikkuvat saappaat.
Tapaus nousi tunnetuksi koko Suomessa, sillä Martinin pariskuntaa ja heidän 13-vuotiasta piikaansa kohtaan nostettiin syyte noituudesta ja vehkeilystä pirun kanssa. Useiden todistajien läsnä ollessa syytteet kuitenkin kumottiin oikeudessa. Oikeuslaitoksen mukaan kyse oli selittämättömästä ilmiöstä, joka sai kansan keskuudessa nimen Martinin pirut.
Räyhähenkiä on tavattu muuallakin
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkijan Pasi Klemettisen mukaan Martinin pirut eivät ole suinkaan ainoat kotimaiset räyhähenget, sillä samantyyppisiä selittämättömiä, niin kutsuttuja poltergeist-ilmiöitä on raportoitu myös muualla Suomessa.
Kansantarinoissa esiintyviin räyhähenkiin pohjautuu myös Klemettisen tänä vuonna julkaistu kirja Karjalan räyhähenget.
– Tunnetuimmissa tapauksissa ihmiset ovat aina kokeneet jotakin outoa ja yliluonnollista, mitä on sitten yhteisön keskuudessa alettu selittää pirun aiheuttamina. Pirun selitettiin ilmaantuvan esimerkiksi silloin, kun talossa oli vietetty syntistä elämää tai isäntä oli tehnyt jonkinlaisen rikkomuksen. Yliluonnollista ongelmaa selvittävät niin papit kuin tietäjät, jotka yrittävät karkottaa pirua.
Vaikka tarinat piruista, pahoista hengistä ja aaveista elävät vanhoissa kansantarinoissa, kiehtovat kertomukset yhtä lailla myös tänä päivänä. Klemettisen mukaan kiehtovuutta lisää se, ettei tarinoissa kuvatuille kummallisille kokemuksille löydy aina järkiperäistä selitystä.
– Ylöjärven tapauksessa Martinien luona kävi useita ihmisiä, eri kokoonpanoilla, eri vuorokauden aikoina todistamassa tapahtumia. En usko, että kyseessä on esimerkiksi silmänkääntötemppu tai hypnoosi, sillä ne eivät täysin selitä tapahtumia, hän summaa.
