Harva tietää, kuinka merkittävä talo Soppeenmäessä sijaitseva Mikkola on Suomen historian kannalta. Mikkolan historiaan liittyy muun muassa kaksi sotasankaria: panssaripataljoonan komentaja Heikki Mikkola ja Mannerheim-ristin ritari Auno Kuiri.
Kaikki alkoi siitä, kun Sammatissa asuva Lauri Hietaniemi kirjoitti kirjan Jääkäripataljoona 1:stä (JP1).
Kirjan ilmestyttyä Hietaniemeä jäi mietityttämään yksi pataljoonan upseereista, Heikki Mikkola, ja lopulta Hietaniemi päätyi kylään Mikkolan tyttären luo.
Kun kahvitteluhetki oli lopuillaan, tytär ojensi Hietaniemelle valkoisen kassin täynnä kenttäpostia – everstiluutnantti Heikki Mikkolan toisen maailmansodan aikaisia kirjeitä kotiin.
Kassista löytyi runsaasti myös Heikki Mikkolan langon, Auno Kuirin Mikkolaan lähettämiä kirjeitä.
Kenttäpostin saaminen oli tilaisuus, jota Hietaniemi ei voinut sivuuttaa. Hän tunsi pakottavaa tarvetta kirjoittaa kirja Heikki Mikkolasta, sodanaikaisista taisteluista ja myös Mannerheim-ristin ritarista Auno Kuirista.
Yleinen juhla kirjan kunniaksi
Sotahistoriaa harrastavan Lauri Hietaniemen 240-sivuinen kirja Auno Kuirin ja Heikki Mikkolan palveluksia isänmaalle on merkittävä teos Ylöjärven historian kannalta.
Niin merkittävä, että kirjan julkistamisen ja näiden sotasankareiden kunniaksi Ylöjärven kaupungintalolla järjestetään juhla 17. syyskuuta. Juhlassa esiintyvät muun muassa oopperalaulaja Heikki Orama, kenraali Kalervo Sipi ja Heikki Mikkolan poika ylituomari Kimmo Mikkola.
Ylöjärvi-Seuran hallituksen jäsen Torbjörn Nikus on lukenut kirjan etukäteen ja tietää, että siitä löytyy huomattavan paljon sellaista paikallishistoriaa, mistä nyky-ylöjärveläisillä ei ole aavistustakaan. Mikkolan ja sen asukkaiden historia on Ylöjärvellä heikosti tunnettua.
– Olin hyvin yllättynyt Mikkolan merkityksestä Suomen historiaan. En ollut myöskään koskaan aiemmin kuullut Heikki Mikkolasta, sanoo Nikus.
Tali-Ihantalan sankareita
Heikki Mikkola ja hänen sisarpuolensa mies eli lankonsa Auno Kuiri niittivät molemmat mainetta toisessa maailmasodassa. Kuiri oli talvisodan kuuluisimpia sotilaita Summan taistelussa.
Hämäläispataljoonan komentaja Kuiri sai valettua miehiinsä taistelu-uskoa niin, että pataljoona sai pidettyä asemapaikkansa, vaikka vastassa oli vahva ylivoima. Kuiri oli myös jääkäri ja osallistui jo sisällissotaan.
Kuiri ja Heikki Mikkola taistelivat molemmat myös Tali-Ihantalassa jatkosodassa kesällä 1944.
Suomalaiset sotilaat pystyivät torjumaan venäläiset, vaikka venäläisiä oli moninkertainen määrä suomalaisiin nähden.
Heikki Mikkolan komentamalla panssaripataljoonalla oli Tali-Ihantalassa tärkeä rooli. Pataljoona pystyi tuhoamaan nopeaa tahtia venäläistä panssarikalustoa siksi, että pataljoonan Mikkolan kouluttamat sotilaat olivat niin hyviä ja nopeita ampumaan.
Heikki Mikkolan rooli taisteluissa on kuvattuna Åke Lindmanin elokuvassa Tali-Ihantala 1944. Elokuvassa Mikkolaa esittää Taisto Oksanen.
Miehet olivat huippukouluttajia
Lauri Hietaniemen kirjoittama kirja on sekoitus Mikkolan historiaa, Auno Kuiria ja Heikki Mikkolaa sekä heidän lähettämiään kirjeitä. Kirjaan on dokumentoitu lukuisia kirjeitä sanasta sanaan.
Vaikka kirjeissä ei sensuurin tähden voitu mainita esimerkiksi tapahtumapaikkoja, Hietaniemi pystyi päättelemään, minkä taistelun lomassa mikin kirje oli kirjoitettu. Tämä antoi hänelle paljon lisätietoa sodan tapahtumista ja taistelijoiden tunnelmista.
Heikki Mikkola ei halunnut huolestuttaa kotiväkeään, ja niinpä hän kirjoitti usein voivansa hyvin – silloinkin kun oli vakavasti haavoittunut. Auno Kuiri taas oli suorapuheisempi ja kirjoitti paljon yksityiskohtaista tietoa.
Kaikkein tärkeimpänä Hietaniemi pitää kirjassaan kuitenkin sen kertomista, miksi Kuirista ja Mikkolasta tuli niin menestyneitä upseereita.
– Molemmat olivat huippukouluttajia ja valmentajia ja tietysti rohkeita. He tulivat myös äärimmäisen hyvin toimeen miestensä kanssa, kertoo Hietaniemi.
Molemmat nostattivat miehistönsä mielialaa ja kouluttivat heitä säännöllisesti. Ei ollut sattumaa, että Tali-Ihantalan taistelussa kuoli ja haavoittui paljon enemmän venäläisiä kuin suomalaisia.
J.J. Mikkola toi saksalaiset
Nykyisin kaupungin päiväkotina toimivalla Mikkolalla oli aikoinaan satoja hehtaareja maata, ja tila oli tunnettu jo 1500-luvulla.
Mikkolan asukkaissa oli myös muita merkittäviä henkilöitä kuin Heikki Mikkola ja Auno Kuiri.
Yksi merkittävimmistä oli vuonna 1866 syntynyt Josef Julius (Jooseppi) Mikkola, joka oli Heikki Mikkolan setä.
J.J. Mikkola oli Svinhufvudin nimeämä Suomen hallituksen edustaja, joka hoiti saksalaisen 10 000 sotilaan Itämeren divisioonan tuloa Suomeen sisällissodan loppuvaiheessa vuonna 1918. Mikkolasta tuli elinikäinen ystävä divisioonan komentajan kenraali Rüdiger von der Goltzin kanssa. Mikkola ja Goltz poseeraavat jutun yhteydessä olevassa kuvassa ilmeisesti 1920-luvulla.
Myös J.J. Mikkolan vaimo oli historiallisesti tärkeä henkilö, kirjailija Maila Talvio.
Kirjan kirjoittaja Lauri Hietaniemi arvelee tietävänsä, miksei Mikkoloiden historia ole paikkakunnalla laajasti tunnettua. Sisällissodan aikaisista tapahtumista vaiettiin pitkään, sijoittuuhan Ylöjärvi punaisen Tampereen läheisyyteen.
(Lue kainalojutusta otteita Heikki Mikkolan ja Auno Kuirin kenttäpostista.)
