Ingressi Ylöjärven Shotokan täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Tätä juhlistetaan ilmaisella alkeiskurssilla. Seuran karatekat menestyvät kilpatatameilla. Suurin osa jäsenistä harrastaa lajia omaksi ilokseen.
Kun Ylöjärven Shotokanin nuorilta karatekoilta kysyy, mikä on lajissa kivointa, vastaus on “kaikki”.
Tätä mieltä ovat myös seuran puheenjohtaja Timo Koski ja kilparyhmän valmentaja Tero Rajala. Miehet aloittivat karateharrastuksen samalla alkeiskurssilla kymmenen vuotta sitten. Nyt he toimivat seuran vastuuhenkilöinä.
Lisää valmentajia
Ylöjärven Shotokan sai alkunsa 2008, kun Marko Pöyry toi karateinnostuksen Ylöjärvelle. Hän veti seuran ensimmäisen alkeiskurssin, johon myös Koski ja Rajala osallistuivat.
Tommi Rannanvirta, joka valmentaa Shotokanissa, on myös ollut alusta asti mukana toiminnassa. Koski ja Rajala ottivat vetovastuun vuonna 2012. Seura uudistui ja siirtyi eri organisaation alle.
Miehet kävivät valmennuskursseilla ja saivat ympärilleen reippaan porukan, jonka kanssa toimintaa pyöritetään.
Nyt valmentajakursseja ovat suorittaneet muutkin.
– Nuoria on tarkoitus saada mukaan valmennustoimintaan, toteaa Koski.
Pääosa on nuoria
Harrastajamäärä Ylöjärven Shotokanissa on vakiintunut 50–60 aktiivin välille.
Jäsenistä noin kaksi kolmasosaa on alle 16-vuotiaita ja loput aikuisia. Karate sopii kaiken ikäisille ja koko perheelle.
– Viime vuonna nuorin osallistuja oli eskarilainen ja vanhin yli viisikymppinen, kertoo Koski.
– Itse aloitin nelikymppisenä, toteaa Rajala.
Monipuolista liikuntaa
Karateharjoituksiin saavutaan kumartaen. Kohtelias käyttäytyminen kuuluu lajiin.
Karate harjoittaa nopeutta, reaktiokykyä, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Rajala kertoo, että aiemmin lajiharjoittelu sisälsi lähinnä kestävyyttä. Ylöjärveläiset ovat vieneet lajia modernimpaan suuntaan.
– Punttisalilta haemme kestovoimaa tai kisakauden lähestyessä nopeutta. Painonnostaja Jutta Selin on lupautunut opettamaan meille tempaustekniikkaa, Rajala toteaa tyytyväisenä.
Tatamilla kaikuvat huudot ovat osa voimantuottoa.
– Huutaminen ja pariharjoitukset voivat olla äkkiseltään vaikeita. Rivissä voi tulla vastaan eri kokoinen tai eri sukupuolta oleva harjoituskaveri. Se voi olla aluksi hankalaa, mutta helpottuu ajan myötä. Tämä on vähän sellainen joukkuelaji, mitä harrastetaan yksin, kuvailee Koski.
– Lajissa pääsee haastamaan itseään. Jokainen tekee sen mukaan, miten jalka ja käsi nousee, sanoo Koski.
– Karate on itsensä voittamista. Vyöjärjestelmä tuo haastetta, kun koko ajan pitää osata enemmän. Kaikki eivät kuitenkaan käy vyökokeissa.
Karate kilpailulajina
Ylöjärveläisseurassa on kuusi–seitsemän kilpakaratekaa ja loput harrastajia.
Veljekset Miska ja Miikka Salonen sekä Nuutti Vuori ovat maajoukkuevalmennuksessa. Nuorten ryhmästä odotetaan seuraavaa maajoukkuepaikkaa.
– Salikisoissa on vipinää, mutta kansallisiin kisoihin on kynnys lähteä, toteaa Rajala.
– Ketään ei viedä väkisin kilpailuihin. Jos ei halua kilpailuihin, täällä saa käydä potkimassa meitä, Koski virnistää.
Hyviä tyttöjä
Myös tyttöjä kannustetaan kisatatameille.
– Tytöt, jotka jatkavat lajia, ovat taitavia, kehuu Rajala.
Kilpailuja on eri tasoisille ottelijoille iän, tason ja harjoitusmäärien mukaan. Aloitteleville kilpailijoille on tarjolla “ystävällisiä kisoja”, joissa on heille oikean tasoisia vastustajia.
Kilpailuja on liikesarjoissa (kata) ja otteluissa (kumite). Lapset ottelevat puolitoista minuuttia ja vanhemmat kolme minuuttia.
– Kilpakarate on mennyt Suomessa paljon eteenpäin, etenkin naisissa. Nuorten EM-kilpailut järjestetään Tampereella 2021. Se on tähtäimenä meidänkin ottelijoilla, miehet toteavat.
Hyvää seuraa
Ilmainen alkeiskurssi alkaa 3.9. ja sinne toivotetaan tervetulleiksi kaikki yli 7-vuotiaat lajista kiinnostuneet.
Tunnin mittaiset harjoitukset järjestetään maanantaisin ja torstaisin.
Alkeiskurssilla harjoitellaan perustekniikoita.
– Toivomme, että sali olisi täynnä väkeä. Meillä on täällä kannustusta ja hyvä porukka. Tervetuloa kohottamaan kuntoa ja tutustumaan uuteen lajiin, toivottaa Koski.
– Alkeiskurssilta kaikki suorittavat keltaisen vyön, kun vain uskaltavat huutaa “kiai”, lupaa Rajala naurahtaen.
