Teivo Stayers – syntyneet liikkeeseen

24.08.2018 10:40

Maineikas kestävyysjuoksuseura Teivo Stayers juhli viime vuonna 30-vuotista taivaltaan. Seuran luonne on muuttunut matkan varrella huippujuoksijoiden liikuttajasta kohti yhdistystä, joka kannustaa kuntourheilijoita juoksuharrastuksen pariin.
Pekka Manner ja Mika Niemelä ovat itsekin aktiivisia lenkkeilijöitä ja toivovat lisää juoksijoita mukaan Teivo Stayersin toimintaan.

Kestävyysjuoksuseura Teivo Stayers sai alkunsa 1987, jolloin yleisurheiluseuratoiminta Suomessa ja Pirkanmaalla kukoisti. Kymmenen kestävyysjuoksijan tiivis ydinporukka päätti irtautua Lamminpään Korvesta ja perustaa oman urheiluseuran. Jaakko Rouhiainen marssi Teivon Ravikeskuksen silloisen toimitusjohtajan Matti Mahlamäen puheille. Tämän tapaamisen pohjalta seuralle saatiin sponsori ja nimi, jossa yhdistyvät seuran toimintaympäristö ja sana ‘stayer’, joka merkitsee kestävää ravuria. Moni paikallinen juoksija siirtyikin Teivon ihmisjuoksutalliin. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Jari Leivo. Puheenjohtajina ovat toimineet myös Raine Harjula, Jaakko Rouhiainen ja Pekka Manner. Nykyisin seuraa luotsaa Mika Niemelä.

– Hän on pitänyt seuran hengissä, Pekka Manner toteaa painokkaasti.

Talkoita ja laulua

Aiemmin seuran toimintaa rahoitettiin talkoilla Teivon Ravikeskuksessa. Juoksijoiden toimisto sijaitsi kotoisasti Kauko ja Jaana Karran olohuoneessa. Teivolaisten toiminta ei rajoittunut pelkästään juoksemiseen, vaan luovuus kukki urheilun lomassa. Heillä oli oma lehti, sarjakuva, Jarmo Kymäläinen sanoittama laulu ‘Teivo Stayers – syntyneet liikkeeseen’  ja jopa pastillit. Nykyisin seuran toiminta rahoitetaan jäsen- ja juoksutapahtumien osallistumismaksuilla. Teivon Ravikeskus toimii kilpailukeskuksena.

Menestyksekäs vuosituhannen vaihde

Teivo Stayers oli Suomen maineikkain kestävyysjuoksuseura 1990-luvulla. Se oli korkealla Kalevan Maljan pisteissä pelkästään hyvien kestävyysjuoksijoidensa ansiosta.

– Voitimme muun muassa Karhu-viestin, West Coast Racen sekä Norjassa ja Ruotsissa kisailtavan St Olavsloppetin vuonna 1996, kertoo Manner.

Seuraa ovat edustaneet lukuisat huippujuoksijat. Raimo “Eläin” Salmen SM-pronssi maratonilla vuonna 1997 oli merkittävä saavutus nuorelle seuralle.  Santtu Mäkinen ja Veli-Matti Ranta olivat vuosituhannen vaihteen huippumenijöitä. Tämän vuoden alusta Tampereen Pyrintöön siirtynyt Teppo Syrjälä oli puolestaan 2000-luvun johtotähti. Myös Vesa Erojärvi, Petri Saavalainen, Ritva Patomäki ja Eeva Jokela ovat tuttuja nimiä tuloslistojen kärkipaikoilta eri vuosikymmeniltä.

– Lassi Hopeasalosta voi kehittyä hyvä juoksija, ennustaa Niemelä.

Yksittäisiä muiden lajien edustajia on myös kilpaillut Teivon väreissä, esimerkiksi kävelijä Aleksi Ojala.

Aktiivinen tapahtumajärjestäjä

Teivo Stayersin 30-vuotisjuhlassa palkittiin seuran perustajajäseniä. Kuvassa vasemmalta Jari Gröhn, Markku Saarinen, Raine Harjula, Jaakko Rouhiainen, Kauko Karra ja Pekka Manner. (kuva: Mika Niemelä)

Teivo Stayers on järjestänyt vuosien varrella useita suosittuja juoksutapahtumia.

– Uudenvuodenjuoksu, Ellivuori-juoksu ja Rautaveden Maraton, luettelee Manner ja lisää, että isoja tapahtumia järjestettiin pienellä organisaatiolla.

Kansallinen Ihmisjuoksukilpailu järjestettiin Teivon raviradalla 1996–2002. Tapahtuman muhkeat rahapalkinnot keräsivät Suomen parhaat huippumailerit kaviouralle. Tämä herätti närää alueen suurseuroissa. Teivolaiset yrittivät myös elvyttää katuviestikulttuuria, mutta Tamperelainen Katujuoksu ei ottanut jalkoja alleen. Kun yksi tapahtuma hiipuu, uusille tulee tilaa.

– Meillä on pirteää toimintaa. Järjestämme tapahtuman joka kuukausi. Teivocup kisataan loka-huhtikuussa ja Teivocooper ja Teivo Trail kesäkaudella, kertoo Niemelä.

Näistä tapahtumista eniten osallistujia kerää viiden kilometrin mittainen Teivocup. Teivo Trail kiertää harjun vaativissa polkumaastoissa 6, 10 ja 20 kilometrin matkat. Teivocooper kipaistaan raviradalla.

Seuran toimintaidea keskittyy tällä hetkellä kuntourheilijoihin.

– Tavoitteena on saada ihmiset liikkeelle ja tarjota heille valmennusapua. Tämä on kansanterveydellisestikin tärkeää, sanoo Niemelä.

– Kilpaurheilu kuuluu edelleen seuran toimenkuvaan, hän lisää.

Tulevaisuuden visiona on hankkia lisää jäseniä ja järjestää tapahtumia.

– Toivottavasti tulee uusia aktiiveja, jotka toisivat mukanaan uusia ajatuksia toimintaan, Niemelä toivoo.