Ruoan bakteerit lisääntyvät tehokkaimmin huoneenlämmössä

Kaikkia elintarvikkeita ei välttämättä pysty kotioloissa säilyttämään oikein. Haastavaa on varsinkin kalan säilytys. Kypsentäminen auttaa useimpien ruokien säilyttämisessä, mutta juuri kala
on herkkää pilaantumaan vielä kypsänäkin.
Kiireinen arki ajaa valmistamaan kerralla vaikka viikon ruoat. Tavassa ei ole mitään vikaa,
kunhan ruoan jäähdyttää nopeasti ja pitää sen kylmänä.

– Jotkin ruoat kuten porkkana taas säilyvät kypsennyksen jälkeen entistä heikommin. Raaka porkkana säilyy hyvin, mutta kypsennyksessä sen rakenne rikkoutuu ja se on hyvä kasvualusta bakteereille, jos sellaisia on, ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Evirasta kertoo.

Ennen kypsennystä jopa vuosia säilyvät makaronit ja riisi ovat kypsennyksen jälkeen erinomaisia kasvualustoja bakteereille. Molemmat ovatkin tyypillisiä ruokamyrkytyksen lähteitä. Molemmissa voi esiintyä bakteereita, jotka säilyvät hengissä keittämisestä ja paistamisesta. Tällainen on esimerkiksi Bacillus Cereus. Useimmat bakteerilajit kuitenkin kuolevat kattilassa tai uunissa. Henkiin jääneillä on ruoan valmistuttua edessään tilanne, jossa kilpailijat on tapettu ja ruokaa riittää. Bakteerikasvun voi varmistaa jättämällä kypsän makaronin tai riisin huoneenlämpöön.

– Huoneenlämpö on useille bakteereille sopivin lisääntymiseen. Makaronin ja riisin bakteerit tuottavat myrkkyjä, jotka aiheuttavat ihmiselle ripulia ja oksentelua, Pihlajasaari kertoo.

Ei lämpimänä jääkaappiin

Bakteerien kasvua voi estää jäähdyttämällä ruoan nopeasti ja pitämällä sen kylmässä. Jäähdytykseen ei kuitenkaan suositella jääkaappia.

– Riskinä on, että kuuma ruoka nostaa jääkaapin lämpötilaa ja muutkin ruoat pilaantuvat. Talvella voi hyödyntää kylmää ulkoilmaa, kunhan ruoan pakkaa ensin kunnolla.

Salmonellabakteeri aiheuttaa ikävän vatsavaivan.

Toinen hyvä konsti viilentämiseen on vesihaude. Ruoan voi laittaa tiiviissä astiassa tiskialtaaseen ja laskea altaaseen kylmää vettä. Aivan ensimmäiseksi ruoka kannattaa kuitenkin jakaa pienempiin annoksiin.

– Yhden hengen annokset ovat hyviä, ne tulee syötyä kerralla sulattamisen jälkeen, jos ruoat myös pakastetaan. Toki isommatkin annokset käyvät, kunhan ruoka syödään kerralla. Pakastettaessa
ruoan rakenne menee rikki, jolloin siinä on sulatuksen jälkeen hyvät kasvuolosuhteet bakteereille.

Annospakatut ruoat voi jäähdyttää myös pöydällä, kylmäkallen päällä. Jos annokset on tarkoitus pakastaa, ne kannattaa siirtää pakkaseen heti jäähdytyksen jälkeen eikä vasta, kun ruoka on
viettänyt jokusen päivän jääkaapissa.

– Ei pakasteta vasta siinä vaiheessa, jos ruoka ei mennytkään kaupaksi.

Ruoan valmistustapa voi edesauttaa säilymistä. Esimerkiksi savustettu liha voi säilyä pitkäänkin. Salaisuus ei kuitenkaan ole savustamisessa.

– Savustettaessa liha kuivuu ja siksi säilyy. Suolattu ruoka säilyy myös, mutta silloin puhutaan ihan tönkkösuolauksesta. Suolan määrän lisääminen ruoassa ei auta, vaan on pelkästään epäterveellistä.

Kolibakteerikin voi viihtyä huonosti säilytettävässä ruoassa.

Ruoan säilyvyyttä omassa jääkaapissa voi edistää säilyttämällä oikeat ruoat oikeassa paikassa. Oman jääkaappinsa oikeasti kylmät osat voi selvittää sijoittamalla vesilasin jääkaapin hyllylle ja laittamalla lämpömittarin vesilasiin. Lämpötilalukema luetaan vasta muutaman tunnin kuluttua, kun vesi on  oikeasti jääkaapin lämpöistä. Lukeman selvittyä lasin siirretään toiselle hyllylle, kunnes koko kaappi on käyty läpi.

– Kylmimpään laitetaan liha ja kala. Vihannekset voi laittaa vaikka ylähyllylle eikä vihanneslaatikkoon, jos ylähyllyllä on korkein lämpötila.

JARNO KESKINEN, TEEMATUOTANTO