Igumeni Fotij on Valamon luostarin henkiinherättäjiä. Nyt hän iloitsee suuresti siitä, että Sergein ja Hermanin perustama luostari elää vahvaa hengellistä kautta.
Valamon luostarin perustajat, pyhittäjäisät Sergei ja Herman Valamolaiset koskettavat yhä väkevästi venäläisiä ortodokseja. Jälleenrakennetusta Valamon luostarisaaresta on tullut Venäjän tuhatvuotisen kirkon sydän. Munkkiluostaria vuodesta 1989 lähtien henkiin nostamassa ollut nykyinen Käkisalmen kaupunkiluostarin igumeni Fotij iloitsee suuresti siitä, että Valamo on lunastanut paikkansa Venäjän ortodoksisen kirkon hengellisenä keskuksena.
Venäläiset ortodoksit viettävät Valamon luostarin perustajien, pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten muistopäivää vuosittain 11. heinäkuuta.
Viime viikolla Valamon luostari sekä Sergei ja Herman Valamolaisten muistoliturgia arvokkaine juhlallisuuksineen olivat jalkapallon MM-kisojen ohella Venäjän ykkösuutisia.
Moskovan patriarkka Kirill johti Valamon pääkirkossa keskiviikkoisen juhlaliturgian, johon osallistui myös presidentti Vladimir Putin. Tulossa oleva Putinin ja Trumpin Helsingin-tapaaminen ei täällä herättänyt pienimpiäkään intohimoja.
Valamon luostarin Käkisalmen kaupunkiluostaria, podvoria johtava igumeni Fotij on yksi kuudesta munkista, jotka saapuivat vuoden 1989 joulukuun 13. päivänä perustamaan uudelleen lähes 50 vuotta pysähdyksissä ollutta luostaritoimintaa.
”Elettiin joulun odotusta. Valamon saarella vallitsi pimeys. Munkkiveljet rukoilivat ja näkivät unta siitä, miten tuhottu luostari nousee ja Jumalan puutarha alkaa taas kukoistaa. Kaikki nyt näkemämme ja kokemamme Valamon henki ja materiaalinen hyvinvointi ovat Jumalan vastaus tähän rukoukseen. Hengellinen elämä vahvistuu ja palvelee nyt ihmisiä.”
”Jälleenrakentamisen aineellisessa niukkuudessa liturgian toimittaminen oli jokaisen päivän kohokohta. Ehtoollinen antoi voimaa ja uskoa. Se toi mieleen valoa. Jumala osoitti meille tien, jota edetä.”
”Valamon luostarin säännöt ovat aina olleet muita luostareita vaativammat. Tiukkojen sääntöjen noudattaminen on johtanut siihen, että luostarissa ei olla maailmassa. Esimerkiksi kaikki jumalanpalvelukset toimitaan pääasiaan keskittyneesti, ei kiireellä ja hätäisesti. Kun pyhiinvaeltajat tulevat Valamoon, he odottavat osallistuvansa palveluksiin, joissa omistaudutaan Jumalan hoidettaviksi.”
Igumeni Fotijin mukaan Valamolla on keskeinen tehtävä ihmisten uskon lujittajana.
”Kun veljestö elää uskoaan todeksi, kävijät aistivat tämän. Kun ihmiset oivaltavat, mikä on aitoa ja oikeaa kristillisyyttä, he löytävät oman tiensä Jumalan tykö.”
Igumeni Fotij on Jumalalle kiitollinen munkki 29 palvelusvuoden jälkeen. Valamossa asuu tällä hetkellä runsaat sata munkkia. Myös luostarisaaren lukuisat skiitat ovat saaneet kilvoittelijansa. Luostarissa työskentelee keskimäärin 200 talkoolaista. Jumalan puutarha vetää vuosittain puoleensa noin 150 000 pyhiinvaeltajaa ja turistia.
Valamo on ottanut paikkansa hengellisenä keskuksena
Patriarkka Kirill ja presidentti Vladimir Putin julistivat kaksi vuotta sitten pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten muistojuhlassa Valamon luostarin Venäjän hengelliseksi keskukseksi.
Igumeni Fotij sanoo nyt, että Valamon luostari on jo kiistatta Venäjän ortodoksisen kirkon sydän.
”Siitä on tullut kirkkomme ja maamme hengellinen keskus”, hän kiteyttää.
”Valamo on yksi harvoista paikoista, joissa hengellinen elämä on hyvin korkealla tasolla. Siksi sitä siunataan hengen ja sielun tyyssijana.”
”Jokaisen luostarin tehtävänä on ihmisen auttaminen ja pelastaminen.”
Igumeni Fotijin mukaan valtionjohto on rakastunut Valamon alueeseen. Presidentti Vladimir Putin vierailee luostarissa useita kertoja vuodessa.
”Presidentti Putin saa luostarista henkisen ja hengellisen tuen. Luostari on siis hengellisyyden lähde maallisen vallan käyttäjille.”
Fotijin mukaan Moskovan liepeillä sijaitseva historiallinen luostari Troise-Sergijevan Lavra on aiemmin ollut Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.
”Valamossa on tehty 29 viime vuoden aikana paljon hengellistä työtä. Lisäksi luostarissa on tehty ruumiillista ja aineellista työtä. Kaikki tämä kantaa siunauksellista hedelmää”, hän iloitsee.
Venäläiset pitävät Sergeitä ja Hermania sydämessään
Igumeni Fotij kertoo, että venäläiset ortodoksit tuntevat hyvin pyhittäjäisät Sergei ja Herman Valamolaiset.
”Sergei ja Herman merkitsevät ortodokseillemme paljon. Ihmiset kääntyvät päivittäisissä rukouksissaan pyhittäjäisien puoleen. Heidän muistoaan kunnioitetaan ja vaalitaan”, hän korostaa.
Igumeni Fotijin mukaan ihmisten usko vahvistuu, kun he oivaltavat taivaallisten esirukoilijoiden olevan tässä maailmassa vierellensä ja rukoilevan Jumalaa puolestaan.
”Hengellisyyden voimistuminen auttaa ihmiselämän kaikissa vaiheissa. Rukouksissa haetaan apua terveyteen, pari- ja ihmissuhdeasioihin sekä erityisesti lasten hyvinvointiin”, hän luettelee. ”Myös turvallisuus ja maailmanrauha ovat vahvasti esillä.”
”Pyhittäjäisät Sergei ja Herman Valamolaiset auttavat meitä elämään surujemme ja murheidemme läpi.”
”Valamon perustajaisät muistuttavat meitä kiitollisuuden siunauksesta – siitä, että kaikki on lahjaa Jumalalta.”
”Sergei ja Herman muistuttavat rauhassa elämisen siunauksellisuudesta.”
Pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten heinäkuinen muistojuhla kokoaa Valamoon sankoin joukoin pyhiinvaeltajia. Viime viikon keskiviikon juhlallisuuksissa oli noin 1 300 henkilöä.
”Sergein ja Hermanin juhla on meille ortodokseille erityisesti suuren ilon juhla”, igumeni Fotij kuvailee.
”Valamossa on juhlapäivänä säännöllisesti aurinkoinen ja lämmin sää. Luonto on vehreääkin vehreämpää. Luostari ympäristöineen kokee suurta siunausta, josta kaikki paikalla olevat ihmiset pääsevät osallisiksi, hän lisää.
Igumeni Fotij tietää Valamon-kävijöiden kokevan Jumalan kosketuksen. Se aiheuttaa heissä muutoksen. Pyhiinvaeltajat puhdistuvat sieluiltaan, ja he saavat elämäneväikseen armoa ja siunausta.
”Ihminen etsii hengen puhtautta ja mielen siisteyttä sekä syvää suhdetta Jumalaan. Valamossa Jumala on lähellä”, hän tietää ja tuntee.
Hankkiudutaan pois jatkuvasta uutisvirrasta
Ihmiset tulevat kirkkoihinkin kännyköidensä ja tablettiensa kanssa.
”Niiden näprääminen jumalanpalveluksissa on villiä käytöstä”, igumeni Fotij sanoo.
”Rukous vaatii keskittymistä. Siihen eivät kuulu älypuhelimet eivätkä muut tekniset laitteet”, hän korostaa.
”On surullista ja vahingollista, jos ihminen elää jatkuvassa informaatiovirrassa.”
Igumeni Fotijin mukaan ihmiselle on hyväksi ja siunaukseksi elää sopusointuisesti omaa elämäänsä – ei kurkistellen ja jäljitellen toisten elämää television tai jonkin muun laitteen kautta.
”Olemme opastaneet ihmisiä paastojen aikana irtautumaan kännykkäriippuvuudesta. Tämä rauhoittaa merkittävästi ihmisen hektiseksi ryöstäytynyttä arkea.”
