Ylöjärveläinen Jaakko Melentjeff on kirjoittanut dekkarilleen jatko-osan, joka tulee kauppoihin keväällä 2019. Sitä ennen ilmestyy Hukkuneiden saksannos.
Suomalaisia kirjoja on yhä edelleen vaikea saada maailmalle.
Siksi Jaakko Melentjeffillä kävi suorastaan säkä.
Melentjeffin esikoiskirja, Hukkuneet -dekkari julkaistiin viime vuoden keväällä, ja jo syksyllä hän sai yllättäen yhteydenoton Sveitsistä.
Antium Verlagin kustantaja oli lukenut Hukkuneet suomeksi ja halusi kääntää sen saksaksi, samoin kuin muutakin suomalaista kirjallisuutta.
Lukeminen onnistui alkukielellä siksi, että kustantaja on puoliksi suomalainen.
Melentjeffin oli aluksi vaikea uskoa asiaa todeksi, sillä suomalaisten kirjojen kääntäminen on paitsi harvinaista, usein myös kovan työn takana.
Tavallisesti suomalaisista kirjoista käännetään ensin englanniksi muutaman kymmenen sivun pätkä, jota kustantamo tai agentti markkinoi kansainvälisillä kirjamessuilla. Ja vasta sitten tärppää, jos tärppää.
Hukkuneiden saksannos Die Ertrunkenen ilmestyy 20. syyskuuta, ja kirjaa aletaan myydä Sveitsin lisäksi Itävallassa ja Saksassa.
Pyöräillessä voi suunnitella
Entä koska suomalaiset pääsevät lukemaan jatkoa Hukkuneille?
Melko pian. Melentjeff naputteli valmiiksi jatko-osan nopeaa tahtia esikoisensa jälkeen, ja jatko-osa tulee ulos ensi keväänä.
Vaikka Melentjeff työskentelee päivät sosiaalityöntekijänä, hän löytää hyvin aikaa kirjoittamiselle.
– Yleensä poljen kotiin töistä, syön, vähän oikaisen sohvalla ja kirjoitan sitten seitsemästä yhdeksään tai puoli kymmeneen.
Lisäksi hän tuottaa tekstiä viikonloppuisin. Sisältöjä hän puolestaan pohtii jo työmatkallaan Tampereelta Ylöjärven Asuntilaan.
Kroatia, Ruotsi, Praha, Puola
Hukkuneiden itsenäinen jatko-osa on työnimeltään Papin kosto. Nimessä mainittu pappi oli sivuhenkilönä jo Hukkuneissa.
Melentjeff kertoo, että osa lukijoista ihmetteli papin mukanaoloa esikoiskirjassa, mutta jatko-osassa pain läsnäolo saa selityksen.
Papin kostossa ovat mukana myös Hukkuneiden päähenkilöt, ja tuttuun tapaan kirjassa on edelleen useita tapahtumapaikkoja, juonilinjoja ja erimaalaisia henkilöitä.
Papin kostossa seikkaillaan Suomen lisäksi Ruotsissa, Kroatian Dubrovnikissa, Prahassa ja Puolassa.
Sukunimi tulee äidinisältä
Melentjeffillä on kirjailijaksi varsin oiva, mieleenpainuva sukunimi. Jaakko Melentjeffin piti ottaa Melentjeff käyttöön aluksi vain taiteilijanimenä, mutta päätti sittenkin vaihtaa siihen kokonaan.
Melentjeff-nimi tulee kirjailijalle äidin suvusta.
Äidinisä Afanas Melentjeff oli kotoisin Venäjältä, Kuolan niemimaalta, mutta löysi vaimon Suomen puolelta Kuhmosta, Rimmin kylältä ja Ahtosen talosta.
Ahtosen talo ja etenkin sen asukas, Uljaska Ahtonen, on jättänyt jälkensä myös koko Suomen taidehistoriaan.
Uljaska Ahtonen, Jaakko Melentjeffin sukulaismies, oli nimittäin Akseli Gallen-Kallelan mallina, kun tämä maalasi kuuluisan Aino-triptyykin 1800-luvun lopussa.
Uljaska esittää kuuluisassa maalauksessa Ainoa havittelevaa Väinämöistä.
