Yhdeksäs heinäkuuta noin 12 500 uutta alokasta aloittaa varusmiespalveluksensa suorittamisen. Tästä joukosta noin 500 on vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavia naisia.
Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti siitä, mikä on suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuus. Me suomalaiset olemme onneksemme aina olleet vähän hitaanlaisia, emmekä ole tehneet radikaaleja muutoksia asevelvollisuusjärjestelmäämme. Pitäytyminen nykyisenkaltaisessa, suomalaisessa asevelvollisuudessa on osoittautunut viisaaksi ratkaisuksi turvallisuusympäristön muuttuessa lähialueillamme. Suomalainen asevelvollisuusmalli takaa puolustuskykymme myös tulevaisuudessa.
Suomen puolustusratkaisu, asevelvollisuus, on Euroopassa harvinainen mutta kadehdittu. Moni valtio on päättänyt palauttaa asevelvollisuuden tehostaakseen puolustustaan. Suomalainen asevelvollisuus kiinnostaa ulkomailla. Esimerkiksi ranskalainen Franceinfo-radioasema uutisoi kesäkuussa Suomen mallista (l’exemple finlandais). Uutisoinnissa korostui suomalaisten asevelvollisten saama koulutus ja nuorten monipuolisuus: he ovat urheilijoita, opiskelijoita ja muusikoita – tavallisia suomalaisia nuoria.
Suomi on pinta-alaltaan laaja, ja meitä suomalaisia on alueeseen suhteutettuna vähän. Suomalainen asevelvollisuus on ainoa järkevä ratkaisu koko maamme puolustamiseen. Nykyisellä asevelvollisuudella pystytään kouluttamaan tarvittavat poikkeusolojen joukot ja kattava reservi.
Maanpuolustus on kansalaisoikeus. Nykyinen asevelvollisuusratkaisumme velvoittaa jokaista suomalaista miestä – taustastaan riippumatta – kouluttautumaan ja osallistumaan kotimaan aseelliseen puolustamiseen tarvittaessa.
Naisilla on ollut vuodesta 1995 lukien yhtäläinen mahdollisuus osallistua Suomen sotilaalliseen puolustamiseen yhdessä miesten kanssa.
Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on mahdollista osallistua Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja muiden maanpuolustusjärjestöjen toiminnassa, vaikkei olisikaan asevelvollinen.
Resurssit riittävät nykyiseen asevelvollisuusmalliin. Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen annetut resurssit on mitoitettu nykyiselle suomalaiselle asevelvollisuusjärjestelmälle. Sekä miehiä että naisia koskeva yhtäläinen asevelvollisuus vaatisi noin kaksinkertaiset resurssit esimerkiksi henkilöstön, materiaalin ja kiinteistöjen osalta.
Keskustelussa on nostettu esiin myös valikoiva asevelvollisuus. Tämä malli olisi lähtökohtaisesti epädemokraattinen: millä perusteella nuoret valikoidaan palvelukseen. Nykyinen, yhtäläinen asevelvollisuus on siis tähänkin malliin verrattuna järkevä. Vapaaehtoisuuteen perustuva malli ei tuottaisi Suomen kokoisen valtion puolustamiseen tarvittavaa reserviä.
Kansan tuki tarvitaan. Tässä kirjoituksessa esiin tuodut faktat saavat painoarvonsa suomalaisten osoittamasta kannatuksesta nykyiselle asevelvollisuudelle. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tekemän mielipidetutkimuksen (2017) mukaan yli 80 prosenttia meistä suomalaista kannattaa nykyistä, suomalaista asevelvollisuutta.
Pitäytyminen nykymallissa ei tarkoita sitä, etteikö asevelvollisuus eläisi ajassa. Asevelvollisuus ja varusmieskoulutus kehittyvät yhteiskunnan mukana. Yksi esimerkki hyvästä kehittämistyöstä on Koulutus 2020 -ohjelma, jolla suomalainen varusmieskoulutus päivitetään seuraavalle vuosikymmenelle. Kehittäminen toteutetaan vaiheittain uusia toimintatapoja kokeillen. Kokeiluja tehdään maa-, meri- ja ilmavoimissa, ja ne alkavat laajassa mittakaavassa heinäkuun 2018 saapumiserästä alkaen.
Jere Paldanius
asevelvollinen
