Kesä, mökki ja grilliruoka – avaimet monen suomalaisen onneen. Vaikka grilliruoasta tulee usein mieleen makkarat ja maissi, voi kesällä nautiskella mitä monipuolisemmista grilliherkuista. Mitä useammin grilliin valitsee lihan sijasta kasviksia, sitä enemmän myös ilmasto kiittää.
Viime vuosina puhe ruoan ilmastovaikutuksista on ottanut tilaa julkisessa keskustelussa. Ruoan muodostaessa jopa 20 prosenttia yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljestä, keskustelu on varsin tarpeellinen.
Sillä, mitä syömme, on vaikutusta. Eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta suuremmat ympäristövaikutukset kuin kasvisperäisillä tuotteilla: lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten.
Kesä on oivallista aikaa nauttia tuoreista vihanneksista ja kasviksista. Grillaamisesta puhuttaessa törmää kuitenkin vuodesta toiseen tilanteeseen, jossa grilliruoat toistavat itseään.
– Paljon marinadia, lihaa ja makkaraa, tamperelaisessa 2h+k-ravintolassa työskentelevä Kim Slotte listaa asioita, joita yleensä grillaamiseen liitetään.
Kurulaiskokki toivoisi, että ihmiset uskaltaisivat kokeilla entistä rohkeammin kasvisten grillaamista. Ja kuten tämän jutun yhteydessä oleva Slotten mainio resepti osoittaa, grilliä voi hyödyntää myös jälkiruokien valmistuksessa.
Slotte vinkkaa, että etenkin sipuli, varhaiskaali, nauris, lanttu ja kukkakaali toimivat erinomaisesti grillattuina. Bravuurikseen hän mainitsee kotimaisten tuoreiden porkkanoiden grillaamisen. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä grilliruoka Slotten mukaan parhaimmillaan on. Maustamiseen riittävät suola ja voi.
–Sesonkien aikaan kasviksissa on itsessään mahtavat maut, eikä niihin paljoa lisäksi tarvita. Sama pätee lihoissa. Usein ei ole edes mitään väliä, mitä lihaa grillissä on – kaikki maistuvat samalta, kun ne on kääritty litraan marinadia.”
Terveyttä itselle ja hyvinvointia maapallolle
Syömällä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, voi auttaa ympäristöä ruokalautanen kerrallaan. Suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa WWF Suomesta muistuttaa, että myös ruokahävikin välttäminen on tärkeää. Jos ruoka heitetään roskiin, sen tuottamisessa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan.
Höynälänmaa toteaa, että ravitsemussuositustenkin mukaan juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sekä sieniä tulisi nauttia vähintään 500 grammaa päivässä. Oman terveyden kannalta kannattaa siis myös varmistaa, että grillatessakin lautaselta löytyy riittävästi väriä.
– Erilaisista nyyteistä ja vartaista saa ihania yhdistelmiä, mutta jos niiden tekeminen tuntuu työläältä, voi useita kasviksia heittää grilliin sellaisenaan. Omiin suosikkeihini kuuluvat parsa, munakoiso, kesäkurpitsa, nauriit, broccolinit ja paprika, Höynälänmaa kertoo.
– Myös lähivesien kestävästi pyydetyt kalat, esimerkiksi, silakka, ahven, muikku, särki, lahna tai hauki, ovat ympäristön kannalta hyviä valintoja grilli-iltoihin, hän lisää.
Höynälänmaa muistuttaa, että tarvitsisimme yli kolmen maapallon luonnonvarat, jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset.
– Useat ylikulutuksen vaikutukset eivät näy Suomessa, sillä monet käyttämämme tuotteet valmistetaan jossain muualla. Jotkut vaikutukset tuntuvat kuitenkin myös kotimaassa. Suomalaisten lihankulutus on kasvanut yli 20 prosenttia 2000-luvulla, ja liiallinen lihankulutus vaikuttaa ympäristöön myös meillä.
Hän kertoo, että lihantuotanto lisää Itämeren ja sisämaassa järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin.
– Tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentäminen voisi merkittävästi parantaa Itämeren tilaa, Höynälänmaa summaa.
