Mikäs se sinä sitten olet?

17.06.2018 17:00

Kävin Tammen pressitilaisuudessa, jossa esiteltiin syksyn kirjauutuuksia, omanikin. Puhuin muutamalle toimittajalle. Kaksi päivää myöhemmin näin ensimmäisen jutun, joka alkaa luonnehdinnalla ”ex-mäkihyppääjän entinen vaimo”. Vau. Viisi vuotta ja kaksi kirjoitettua romaania ei riitä siirtämään tuota titteliä historiaan.
Toki tämä oli aavistettavissa joidenkin lehtien kohdalla. Ja tittelihän on sinänsä ihan paikkansapitävä, mutta ehkä tässä kohtaa jo hieman mielikuvitukseton.
Tuo olemassa oloni tarkoitus kirjoitettuna nimeni edessä on jotakuinkin yhtä mairitteleva kuin ”BB” tai ”TIS”. Ihminen, joka ei ole oikeastaan tehnyt mitään oikeasti mainitsemisen arvoista. Mutta jos jostain saan hieman tyydytystä, niin siitä, että toimittajat joutuvat näkemään enemmän vaivaa sen kirjoittamiseen, koska sille ei ole vielä keksitty lyhennettä, eikä sanaa ”ex” voi toistaa samassa yhteydessä kahta kertaa.
Jään jännityksellä odottamaan, kun ex-missi Viivi Pumpanen julkaisee ensimmäisen levynsä. Ja vielä suuremmalla jännityksellä odotan toista levyä. En ehkä niinkään musiikillisessa mielessä, mutta haluan nähdä muuttuuko ex-missi koskaan otsikoissa laulajaksi.
Ihmisiä on pakko luonnehtia ja lokeroida jollain lailla, yhtälailla arjessa kuin julkisuudessakin. Opettaja on esimerkiksi lasten silmissä aina opettaja, vaikka hän olisi samaan aikaan judon Suomen mestari tai pianovirtuoosi.
Ihminen on muille pääsääntöisesti vain yhtä asiaa kerrallaan. Sen hahmottaminen, että joku on sekä isä, isoisä, purjehtija, arkeologi että suuri parsakaaliin ystävä, vaatisi erilaista pysähtymistä tämän ihmisen äärelle, kuin mihin meillä on yleensä aikaa tai kiinnostusta. On täysin luonnollista laittaa ihminen ensimmäiseen lokeroon, johon hän mielestäsi kuuluu ja jättää hänet sinne.
Mielestäni on aika jyrkkää sanoa, että ihmisiä saisi lokeroida, koska lokeroiminen selkeyttää ajattelua. Ei sen tarvitse olla ilkeää eikä negatiivista. Jos joku on homo, hän menee päässäni homolokeroon. Minusta homot ovat sympaattisia. Ketään ei vahingoitettu lokeroimisprosessin aikana.
Jos minä edelleen menen jonkun mielessä ex-mäkihyppääjien entiset vaimot lokeroon, niin enhän minä siellä yksin ole. ”Terve Mervi, kyllästyttääkö sinuakin olla täällä? No mutta ei se mitään, keitetään kunnon kahvit ja puhutaan jostain aivan muusta.”