Urheilutalon lähettyvillä sijaitsevat kulahtaneet alikulkutunnelit saivat vihdoin viime viikolla uuden ilmeen. Tunneleiden läpi kulkevia ihmisiä piristää nyt uusi graffititeos, josta on vastuussa 12 ylöjärveläisnuorta yhdessä neljän graffititaiteilijan kanssa.
Hengityssuojaimia, spraypulloja ja puutuneita ranteita. Vaasantien ja sen vieressä sijaitsevan junaradan alikulkutunneleissa on nähty samanlainen ruuhka viimeksi vuonna 1997, kun harmaat tunnelit saivat uuden maalipinnan graffitiprojektin yhteydessä.
Nyt parikymmentä vuotta vanhat graffitit peittyvät jälleen uusien alle, kun 12 ylöjärveläisnuorelle on annettu spraypullot kouraan ja ohjeeksi vapaat kädet.
Millaisia graffititöitä siis syntyy, kun ainoa ohje on maalata teos eli piissi, joka kulkee hyvän maun rajoissa?
– Eläimiä, tekstejä, hahmoja… ja tietysti hienoja värejä. Mitä vain mieleen tulee. Graffitin luonteeseen kuuluu tekemisen vapaus, joten olemme halunneet antaa nuorille vapaat kädet luoda haluamiaan töitä, graffitipajaa ohjaava taiteilija Eetu-Elmeri Heino selittää.
Kirkkaita värejä
Vaasantien alikulkutunnelin ulkoseinämän kimpussa häärävä 13-vuotias Enna Mäkinen on saanut oman teoksensa jo aluilleen. Seinämä on saanut vaaleansinisen pohjavärin, jota haavistolaistyttö elävöittää erilaisilla hahmoilla.
– Tämä työ on täynnä pastellivärejä, joista en oikeasti edes välitä. Haluan kuitenkin, että työ erottuu, joten kirkkailla väreillä se onnistuu, vaaleanpunaista hyytelö-hahmoa maalaava tyttö selittää.
Valmistuva hyytelö on saanut kaverikseen myös ananaksen ja peace-tekstin. Tarkoituksena on maalata myös iso kummitus, jonka tekeminen saa tytön mietteliääksi.
– Seinä on melko korkea, joten pohdin tässä, miten saan kummituksen silmät tehtyä yläreunaan.
Tarkkaa työtä
Mäkisen vieressä siivikkalalainen Lila Valkila on saanut omalle seinälleen valmiiksi kissaeläintä muistuttavan otuksen. Liisa Ihmemaassa -fanit jo tunnistavatkin, mikä hahmo oikein on kyseessä: Irvikissa tietenkin.
Tämän lisäksi tyttö on kaavaillut seinään myös pelikortteja ja sydämiä.
– Tarkkaa kättähän tämä vaatii, etenkin ääriviivoja tehdessä. Onneksi aina voi korjata, Valkila huomauttaa.
Sekä Mäkinen että Valkila tunnustautuvat molemmat innokkaiksi piirtäjiksi. Graffitiprojektista he ovat tulleet hakemaan kuitenkin eri asioita.
– Hain projektiin, jotta oppisin uusia tapoja tehdä taidetta, Valkila selittää.
Mäkistä puolestaan innoitti oma tanssiharrastus.
– Halusin oppia lisää hiphop-kulttuurista ja sen historiasta.
Ihastelevia kommentteja
Graffitipajaa yhdessä kolmen muun taiteilijan kanssa ohjaava Eetu-Elmeri Heino sanoo, että ylöjärveläisnuorista on kuoriutunut esiin todellisia taiteilijoita. Hän uskoo, että moni jatkaa graffitien maalausta jatkossakin.
Ainut este harrastuksen jatkamiselle ovat paikat, joissa graffiteja saa tehdä vapaasti ja laillisesti. Tällä hetkellä paikkoja on harvassa, mutta Heino uskoo, että tulevaisuudessa myös Ylöjärvi voisi saada oman seinämän, johon jokaisella olisi mahdollisuus jättää spray-maalilla kättensä jälki.
– Suhtautuminen graffiteihin on muuttunut vuosien saatossa. Eritoten sen huomaa tätä projektia tehdessä.
Tällä Heino tarkoittaa ihastelevia kommentteja, joita ohikulkijat heittävät alikulkutunnelin seinämiä maalaaville taiteilijoille.
– Tästä kulkee ohi hirveästi porukkaa. Etenkin pienet koululaiset ja vanhemmat ihmiset ovat olleet todella mielissään siitä, miten graffitit piristävät ympäristöä.
Turmellaanko teos?
On ohikulkijoilla myös huolenaiheensa. Osa heistä on pelännyt, peittyvätkö graffitiprojektin aikaansaannokset heti uusien töhryjen alle.
Heinon mukaan huoli on melko turha.
– Olen tehnyt tällaisia projekteja useampia ja kokemukseni mukaan tämän tyyppisiä teoksia harvoin töhritään.
Hän korostaa, että aikojen muuttuminen näkyy myös töhrinnässä. Nykyisin kynnys hienon teoksen pilaamiseen on korkeampi.
– Tänä päivänä toisten teoksia kunnioitetaan. Vaikka graffitin luonteeseen kuuluu uusien graffitien maalaaminen vanhojen päälle, uskon silti, että tämä teos saa olla rauhassa.
