Sote- ja maakuntauudistuksesta on tullut kummajainen, joka on lukittu kolmen hallituspuolueen vartioimien telkien taakse. Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly (sd.) arvostelee sitä, etteivät järkevät kehittämisehdotukset mene läpi. Hänen mielestään historiallista hanketta leimaa pakkorunttaamisen ilmapiiri, koska uudistusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Lisäksi kansalaisia pelotellaan turhaan sillä, että uudistuksen siirtyminen tai kaatuminen aiheuttaisi yhteiskunnallisen katastrofin. Sote-asioiden hoito jatkuisi nykyisellään kuntavetoisesti ja niitä kehitettäisiin siellä tästä prosessista saatavien kokemusten myötä. Monet ihmiset eivät edes huomaisi sote- ja maakuntauudistuksen hautaamista.
Tampereen pormestari Lauri Lyly paiskii hartiavoimin töitä suurten asioiden kimpussa.
Tamperetta piinaa valtakunnallisestikin tarkasteltuna korkea työttömyys. Lyly esikuntineen yrittää pienentää ongelmaa etsimällä keinoja työllisyyden parantamiseen. Keskuskaupunki investoi mittavasti. Kärkihankkeena on raitiotien rakentaminen. Kasvukaupungin talous on kireällä, joten se yrittää korjata tilannettaan 43,5 miljoonan euron tasapainottamisohjelmalla vuoden 2020 loppuun mennessä. Sote- ja maakuntauudistus vie oman osansa.
– Pormestarin arki on puhtaasti muutosjohtamista, Lyly kuvailee.
Lauri Lyly huomauttaa johtamansa Tampereen kaupungin olevan suurempi kuin 12 suunnitteilla olevaa itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntia on tulossa kaiken kaikkiaan 18 kappaletta.
Pormestari toteaa, että sote-palveluiden uudistaminen on tarpeen, mutta maakuntauudistusta ei tarvita. Sotestakin terveyspuoli tarvitsee nykyistä isompia hartioita, mutta sosiaaliasiat pitää tehdä lähellä ihmistä. Lyly pitää uutta hallinnon tasoa täysin tarpeettomana. Hänen mielestään historiallisen uudistuksen tekijät kohtelevat muun muassa kuntia kaltoin, kun ne eivät kelpaa uudessa mallissa edes tuottajiksi. Miehen mielestä koko sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on yhden totuuden eteenpäin viemistä. Historiallisesta hankkeesta ei käydä kuntien ja valtion työnjaosta kehittävää keskustelua. Mikä kannattaa tehdä lähellä ja mikä laajoilla hartioilla.
Suurempi uudistus kuin kuntaliitos
Lauri Lylyn mielestä kansalaisten olisi tarpeellista oivaltaa koko sote- ja maakuntauudistuksen kokoluokka yhteiskunnallisena asiana.
– Käsillä on monin kerroin isompi asia kuin mikään kuntaliitos olisi, pormestari kuvailee uudistuksen mittasuhteita.
Uudistus siirtää kuntien tehtävistä puolet maakunnille.
Lylyn mielestä koko kansakuntaa koskettava uudistus olisi valmisteltava huippuhyvin ja toteutettava kaikessa rauhassa.
– Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen on alkumetreiltä lähtien tehty vähän kapeilla harteilla. Mukana ovat vain istuvan hallituksen kolme puoluetta: keskusta, kokoomus ja siniset. Näin ison kokoluokan asian toteuttamiseen olisi pitänyt ottaa mukaan kaikki puolueet; hanketta pitäisi viedä eteenpäin parlamentaarisin keinoin, hän vaatii.
Lylyn mielestä uudistuksen tekijöiden olisi pitänyt sitouttaa poliittinen oppositio hankkeen päälinjauksien taakse.
– Ensi huhtikuussa on uudet eduskuntavaalit. Mikä on seuraavan hallituksen tahtotila asian suhteen? Se luo muutoksen toteuttamiselle epävarmuutta hän pohtii.
Pormestari pitää ikävänä sitä, että sote- ja maakuntauudistuksen korjaamista, siirtämistä tai hautaamista kannattavien henkilöiden mielipiteitä ei juuri kuunnella.
– Nyt ei ole aihetta pelotella kansalaisia sillä, että uudistuksesta luopuminen johtaisi katastrofiin. Elämä Suomessa, Pirkanmaalla ja Tampereella jatkuisi normaalisti kuntavetoisen sote-järjestelmän avulla. Totta kai sitä kehitettäisiin niinkin. Meidän on mentävä eteenpäin, Lyly korostaa.
Mielipiteet tyhjille seinille
– Lausunnot, korjaus- ja parannusehdotukset – kaikki yhteydenotot lain valmistelijoille tuntuvat kaikuvan tyhjille seinille, Lauri Lyly harmittelee.
Hänen mukaansa sen enempää kuuden suuren kaupungin johtajien kuin sittemmin perustetun C21-ryhmän (koostuu maamme 21 suurimmasta kaupungista) esittämät kannat eivät ole saaneet minkäänlaista vastakaikua.
Lyly sanoo Tampereen kaupunginvaltuuston tekevän vielä valtuutettujen esityksen johdosta kesäkuussa sote- ja maakuntalausunnon, jonka sisältö tehdään aiempien lausuntojen pohjalta ja johon toivotaan mahdollisimman monen valtuustoryhmän yhtyvän. Ydinsanoma on katsoa uudistusta Tampereen näkökulmasta.
– Kun olen ottanut sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä valuvikoja esille ja kertonut parannusehdotuksia, muiden muassa monet kansanedustajat ovat tyytyneet toteamaan, ettei sisältöjä voida nyt muuttaa, pormestari kertoo.
– Koko sote- ja maakuntauudistuspaketti on jämähtänyt johonkin loveen, jossa sisältöä ei pystytä työstämään. Kokonaisuutta vain runtataan väkipakolla eteenpäin.
Lauri Lyly toivoo, että sisällöltään esitetyn kaltainen ehdotus ei mene läpi.
– Jos maakunnat syntyisivät, ei menisi paljon aikaa, kun ne miettisivät olemassaolonsa tarkoitusta. Maakunnissa haluttaisiin varmasti lisää uusia tehtäviä.
– Tässä tilanteessa mieleen tulee juttu, jossa ihmiset yrittävät päästä vuotavalla veneellä perille. On muistettava, että vene voi täyttyä vedestä ennen kuin se on päämäärässään ja korjaajat ehtivät korjata sen. Siksi ennen päätöksentekoa asiat pitäisi laittaa kuntoon. Viimeksi talouspoliittinen arviointineuvosto ruoti uudistuksen taloudellisia laskelmia.
Palvelut keskittyvät
Sote- ja maakuntauudistus johtaa todennäköisesti palveluiden keskittymiseen.
– Kuntien tuottamien palveluiden lähtökohtana on, että asukkaat saavat palvelunsa läheltä, pormestari teroittaa.
Lyly on huolissaan myös hyvin orastaneen lähidemokratian kuihtumisesta. Hänen mukaansa Tampere on satsannut viime vuosien aikana varsin mittavasti hyvinvointikeskuksiin, kaupunkilaisten aktivointiin ja heidän osallistumisensa lisäämiseen.
– Paljon epävarmuutta piilee myös elinvoima-asioissa, joiden työkaluista merkittävä osa on siirtymässä maakunnille. Kysymyksistä huolimatta asiakokonaisuutta ei ole avattu vakuuttavalla tavalla. Olisi pitänyt puhua muun muassa siitä, missä niillä välineillä saavutetaan eniten vaikuttavuutta
– Kaikki maakuntien talouteen liittyvät asiat ovat pimennossa. Olemme pyytäneet valtiovarainministeriöltä avattuja taustatietoja, vertailuja ja selvityksiä, mutta emme ole niitä saaneet.
Lauri Lylyn mielestä olisi vähintäänkin kohtuullista, että kunnat saisivat yhteiset taloustiedot, jotta jokainen taho pystyisi realistisesti arvioimaan asioiden nykytilaa ja mahdollista uutta asentoa. Hän harmittelee sitä, että tällä hetkellä päätöksiä joudutaan tekemään mutu-tuntumalla.
