Olen seurannut Ylöjärvellä kuumana käytävää raitiovaunukeskustelua ja samalla yrittänyt hakea realistisia perusteita puutarhakaupunkiimme kaavaillulle raitiovaunulinjalle. Vielä en ole niitä huomannut esitettävän. Lähinnä on tullut mieleen, että osa haluaa raitonvaunulinjan, ”kun naapurissakin on”. Näistä ratikan vaatijoista taitaa vain pieni murto-osa, jos kukaan, olla sellaisia, jotka ovat käyttäneet elämänsä aikana kyseistä kulkuneuvoa vakituiseen liikkumiseen. Kuitenkin on pakko saada kiskonpätkä Ylöjärvelle ja kaupunkiin velkaa lisää roppakaupalla.
Samalla sitoisimme itsemme tiiviimmin Tampereen määräysvaltaan maksajan roolissa. Käyttökustannukset ovat kyllä linja-autoliikennöintiä huokeampia, mutta huomioitaessa kuinka kauan kestää ennenkuin halvemmat käyttökustannukset kattavat rakentamiseen käytetyn velkarahan, en juuri liputtaisi ratikan puolesta.
Helsingissä raitiovaunu on kulkenut vuodesta 1891, mutta se ei vieläkään kulje naapurikaupunkeihin Espooseen tai Vantaalle, vaikka yhdyskuntarakenteet ovat paikoitellen hyvin tiiviisti toisissaan. Siellä on toteutettu kaupunkien välinen toimiva joukkoliikenne lähijunalla, linja-autolla ja nyt myös myös metrolla (Espoo).
Raitiovaunu toimii lyhyellä etäisyydellä tiiviissä kaupungin keskustarakenteessa, mutta pidemmillä etäisyyksillä liikennöintitapa täytyy miettiä toisin. Ylöjärven ja Tampereen välillä esimerkiksi lähijunayhteys olisi toimiva ja käytännöllinen ratkaisu.
Otetaan malliksi Helsingistä raitiovaunulinja 6T ja matkustetaan Arabianrannasta Hietalahden torille. Matka-aika 32–37 minuuttia ja matkan pituus noin 7 kilometriä.. Jos Tampereella samalla liikennöintitavalla kuljetaan vastaava matka puolessa tunnissa rautatieasemalta Lielahtikeskuksen kulmalle ja tästä on vielä saman verran matkaa lisää Ylöjärven kaupungintalolle ja matka-aikaa kuluisi taas puoli tuntia lisää. Kurusta ajaa 40 kilometriä autolla puolessa tunnissa Ylöjärven kaupungintalolle ja sen jälkeen pitäisi vielä istua tunti raitiovaunussa, jotta olisi Tampereen keskustassa. Ei ainakaan minua kiinnosta sellainen ajan käyttö ennen eläkeikää ja ajaisin loppumatkankin autolla perille saakka. Todennäköisesti raitiovaunun puolestapuhujatkin ajaisivat edelleen katumaasturilla tämän välin, vaikka ratikka olisi käytettävissä. Raitiovaunu on hidas tapa kulkea pidempiä matkoja, koska pysäkkiväli on tiheämpi kuin muilla liikennöintitavoilla ja eteneminen on verkkaisempaa.
Tulevien vuosien liikennöintitapoja päättäessä kannattaa miettiä etäisyydet, rakentamis- ja käyttökustannukset huomioiden, jotta saataisiin tehtyä oikeat ratkaisut. Mielestäni raitiovaunu ei ole ratkaisuvaihtoehdoissa silloin ensimmäisellä sijalla.
Hannu Ruuska
kaupunginvaltuutettu (ps.)
Kommentointi on suljettu.