Esitämme huolemme maakunta- ja soteuudistusmallista, joka esitetyn lailla toteutuessaan vaarantaa Pirkanmaan elinvoimaisen ja dynaamisen kehittymisen.
Pirkanmaa on toiminut edelläkävijänä maakunta- ja soteuudistusvalmistelussa, josta voimme olla erityisen ylpeitä. Tästä huolimatta esitykseen uudistuksesta sisältyy monia epäkohtia.
Maakuntien kohdalla on liian monta seikkaa, jotka ovat selkeä huononnus asioiden nykytilaan. Esimerkiksi kaavoituksen laillisuusvalvonta on vaarassa jäädä uudistuksen jalkoihin. Laillisuusvalvonnan välttämättömyys on käynyt ilmi Pirkanmaa 2040 maakuntakaavatyön myötä.
Olemme huolissamme uudistuksen mukanaan tuomasta rahoitushaasteesta. Pirkanmaan rahoitusvaje vuodelle 2020 on ministeriössä tehtyjen simulaatioiden perusteella 94 miljoonaa.
Sote- ja maakuntauudistuksessa haetaan taloudellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta, julkisen tuotannon edellytetään sopeutuvan valinnanvapausjärjestelmässä.
Hyvin vähän on puhuttu, onnistutaanko rakenteiden uudistuksessa, vai onko käytännössä kyse palveluiden leikkaamisesta. Pidämme huolestuttavana sotekentän henkilöstön vähennystarvetta, joka koskee noin kahta tuhatta pirkanmaalaista sotealalla työskentelevää.
Uusi sotejärjestelmä perustuu vahvaan palveluiden järjestäjään, mutta demokraattisesti valittujen maakuntapäättäjien mahdollisuudet vastata järjestämisestä ovat heikot. Todellinen valta näyttää keskittyvän valtiovarainministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön.
On perusteltua kysyä, missä todellisuudessa on maakunnan demokraattinen taloudellinen valta ja kuka oikeastaan sotea ohjaa; valtio, liikelaitos vaiko maakunnan sote-järjestäjäorganisaatio?
Eräs esimerkki uudistuksen ongelmista liittyy tukipalveluihin, joilla on merkittävä vaikutus kansalaisten saamien palveluiden tasoon. Keskitetyt tukipalveluratkaisut muun muassa ICT-palveluissa eivät mahdollista tarkoituksenmukaisia ja kilpailukykyisiä malleja maakuntien tarpeiden mukaisesti.
Valtiojohtoisten ratkaisujen valmistelu on viivästynyt uudistuksen toteutuksen aikataulusta. On epäselvää, voidaanko valtiojohtoisella ratkaisulla ylipäätään saavuttaa uudistuksen tuottavuustavoitteet. Tukipalveluratkaisut tulee jättää alueiden ratkaistaviksi.
Uudistukset tulisi toteuttaa siten, että ne eivät vaaranna maakunnan kehittymistä, eivätkä romuta olemassa olevia elinvoimaisuutta vahvistavia käytänteitä. Maakunnan keskeisiin huolenaiheisiin, kuten rahoitusvajeeseen, tulee olla selkeä ja maakunnan edun mukainen ratkaisu ennen uudistuksen toimeenpanoa.
Minna Sorsa
Vihreän maakuntavaltuustoryhmän pj.
Rauno Kesseli
Vasemmistoliiton edustaja maakuntahallituksessa
