Viime sunnuntaina tuli kuluneeksi sata vuotta ylöjärveläisen agronomin ja virkatalojen tarkastajan Antti Penjami Mäkikylän kuolemasta.
Mäkikylä ammuttiin Epilässä traagisen veljessodan jälkimainingeissa.
Helsinkiläinen Jaakko Mäkikylä järjesti sunnuntaina Ylöjärven hautausmaalla isoisänsä haudalla muistotilaisuuden, josta ilmoitti avoimella kutsulla Ylöjärven Uutisissa.
Hautakiven, johon on hakattu myös aikaisempien sukupolvien nimet, pystytti aikoinaan Antti Penjamin vanhempi veli, tohtori Johannes Mäkkylä. Hänen tahdostaan kiveen hakattiin myös hänen veljensä kuolinsyy: ammuttu.
Kukkien laskun jälkeen runsaslukuinen väki siirtyi seurakuntakeskukseen kahville.
Kahvittelun yhteydessä Jaakko Mäkikylä kertoi isoisänsä rakennuttamasta Pikku-Ahvenistosta, jossa hän oli itsekin saanut nuorena viettää paljon aikaa.
Jaakon isoäiti, Antin vaimo Selma (o.s. Kilpijoki) jäi miehensä kuoleman jälkeen yksin hoitamaan pientä tilaa ja kolmea pientä lasta. Tohtori Johannes Mäkkylä auttoi perhettä taloudellisesti muun muassa niin, että lapset Esko ja Helena koulutettiin. Nuorimmainen Mikko kuoli jo 13-vuotiaana.
Jaakon isoäiti Selma sai miehensä kuoleman jälkeen monelta taholta kirjeitä, joissa toivottiin ampujalle kostoa. Tätä Selma ei kuitenkaan halunnut.
Jaakon isä Esko, joka oli ampumisen hetkellä kahdeksanvuotias, ei koskaan saattanut puhua isänsä kuolemasta.
Hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Isä ammuttiin huhtikuun 8 pnä Lammin ahteen sivuun. En ajattele tästä mitään.”
Jaakko Mäkikylän ja Ylöjärvi-Seuran yhteisen kirjahankkeen yhteydessä Mäkikylä mainitsi taas tohtori Johannes Mäkkylän.
Johannes nimittäin osti veljenpojalleen Eskolle huippuhienon Leica-kameran. Eskosta tuli innokas valokuvaaja. Näin syntyi siltä ajalta 4 500 kuvaa Pikku-Ahvenistosta ja sen ympäristöstä.
TORBJÖRN NIKUS
