Tympeästä tunnelista kuoritaan komea ilmestys, kun nuorille annetaan spraypullot käteen.
Betonisissa alikulkutunneleissa urheilutalon kupeella näyttää vähän kulahtaneelta.
Seiniä koristavat graffitit ovat haalistuneet, ja niiden päälle on ilmestynyt yhtä jos toista töhryä. Aika sekava pläjäys.
Mutta pian paikalla näyttää toiselta. Ylöjärveläisnuoret pääsevät loihtimaan seinät uuteen uskoon uusin graffitein.
Takavuosien jalanjäljillä
Uudet maalaukset ovat jatkoa Ylöjärven aiemmille graffitiprojekteille.
Tunneleiden vanhat graffitit ovat vuoden 1997 projektin tulosta, ja tuolloin maalattiin myös vesitorni ja sähkökaappi Mikkolantien varressa. Muutama vuosi sitten graffitipuuhat kaivettiin naftaliinista tekemällä nuorisotila Olkan seinään koristukset.
Ja nyt koitti taas aika. Seuraavan paikan etsintä on näet muhinut korvan takana, ja nyt vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja kiinnitti silmänsä roisiin ilmestykseen. Nyt oli myös sopiva hetki laittaa paukkuja projektiin.
Kaupunkikuvaa ja osallisuutta
Kaupunki on valmis satsaamaan hankkeeseen 10 000 euroa, koska hyödyt ovat monet. Ensinnäkin nuorten osallistaminen tekee hyvää. Nuoret pääsevät oikeasti tekemään jotain, saavat elämäänsä sisältöä ja saavat vaikuttaa.
– Ja opetellaan, miten toimitaan projektissa. Tämä ei ole päämäärätöntä haahuilua, Yli-Pihlaja jatkaa.
Lisäksi kaupunkikuva paranee.
– Paras tapa välttää töhryjä on tehdä taidetta. Silloin paikat jäävät rauhaan. Kai ne töhrijätkin arvostavat taidetta, projektissa ohjaajana toimiva taiteilija Eetu-Elmeri Heino tuumii.
Tunnelien töhrintää projektipoppoo selittää sillä, ettei mikään kestä koskemattomana ikuisesti. Kokemukset Olkalta kuitenkin tukevat Heinon näkemystä: ilkivaltaa saatiin graffitien myötä suitsittua nuorisotilan kupeella.
Graffitit kelpuutetaan maiseman koristukseksi, koska asioita voi katsoa ja hoitaa usealta kantilta.
– Puutarhapuoli tekee kukkaistutuksia ja sellaista, me kulttuuri- ja vapaa-aikapuolella katsomme asiaa eri vinkkelistä. Ja kyllähän eri sektorit voivat tehdä asioita ympäristön viihtyvyyden eteen, Yli-Pihalaja selittää.
Hän myös toteaa, että graffitit ovat yksi taiteenlaji muiden joukossa. Ohjaajapoppookin huomauttaa, että graffitit ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa.
– Graffitit ovat olleet usein paheksuttuja, mutta kaupunki voi osoittaa, että ne voivat olla muutakin, Yli-Pihlaja avartaa näkemyksiä.
– Ja miksei sitten tehtäisi niitä kunnolla? ohjaajana niin ikään toimiva taiteilija Tomi Lastunen tuumaa.
Haku päällä
Huhti-toukokuussa järjestettävään projektiin voi hakea osallistujaksi 7. huhtikuuta asti.
Mukaan pyritään vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan nuorisopalveluiden koordinaattorille Tiina Salomäelle.
– Hakijalla ei tarvitse olla graffiteista entuudestaan kokemusta. Riittää, että on motivoitunut. Valituksi voi päästä hakemuksella, joka vakuuttaa. Ja pyrimme siihen, että mukaan pääsisi eri-ikäisiä eri puolilta kylää. Haemme 10–20-vuotiaita, Yli-Pihlaja selvittää.
Projektiin mahtuu 20 henkeä, joista 12 suunnataan varsinaisiin maalauspuuhiin, neljä loppubileiden järjestelyyn ja neljä vastaamaan projektin dokumentoinnista ja näkyvyydestä.
Ennen lopullisten graffitien tekoa pidetään alustavia työpajoja, joissa tutustutaan aihepiirin historiaan, nykytilaan ja tekniikoihin, harjoitellaan sekä käydään aiheeseen liittyvällä retkellä. Julkinen ja suuritöinen kokonaisuus on näet suunniteltava ja toteutettava huolella sekä taiten.
– On otettava maalareiden turvallisuus ja ympäristö huomioon, Lastunen sanoo.
– Ja maalipurkki ei ole helpoin väline. Sen käyttöä pitää opetella, Heino ynnää.
Raikasta ja hienoa
Ohjaajat ja Yli-Pihlaja odottavat hanketta innolla.
– Odotan, että graffiteista tulee värikkäät, piristävät ja innostavat, Lastunen povaa.
– Ja raikkaat, ohjaajiin myös lukeutuva Juha-Pekka Köykkä ynnää.
– Ei lähdetä mitään harakanvarpaita tekemään vaan tehdään nuorten kanssa oikeasti viimeisen päälle hienot! Heino uskoo.
– Odotan, että projekti on yksi kovimmista jutuista, mitä täällä keväällä tulee tapahtumaan, Yli-Pihlaja intoilee.
