Ehdokkaiden löytäminen on kiven takana

08.03.2018 09:32

Keskustan Mirva Kittilä (vas.) kiittelee valmistelutyötä, jolla Pirkanmaalla on valmistauduttu itsehallinnollisen maakunnan tulemiseen. Kokoomuksen Heikki Hakala pitää 79-jäsenistä maakuntavaltuustoa erittäin sopivankokoisena päätöksentekoelimenä noin 512 000 asukkaan maakunnassa. Vasemmistoliiton Rauno Kesseli (oik.) odottaa kansalaisten aktivoituvan maakuntauudistuksen hallinnon suhteen.
Keskustan Mirva Kittilä (vas.) kiittelee valmistelutyötä, jolla Pirkanmaalla on valmistauduttu itsehallinnollisen maakunnan tulemiseen. Kokoomuksen Heikki Hakala pitää 79-jäsenistä maakuntavaltuustoa erittäin sopivankokoisena päätöksentekoelimenä noin 512 000 asukkaan maakunnassa. Vasemmistoliiton Rauno Kesseli (oik.) odottaa kansalaisten aktivoituvan maakuntauudistuksen hallinnon suhteen.
Toteutuessaan itsehallinnollinen Pirkanmaa saa johtoonsa 79-jäsenisen maakuntavaltuuston, joka käyttää vahvaa valtaa. Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen jäsenet arvostavat valmistelutyötä, jota maakuntaan siirtävistä ja luovuttavista organisaatioista muodostettu johtoryhmä ja poliittinen ohjausryhmä tekevät parhaillaan hartiavoimin modernin hallinnon luomiseksi. Hallituksen jäsenet toivovat puolueiden löytävän työtä ja vastuuta pelkäämättömiä ehdokkaita ensimmäisiin maakuntavaaleihin. Ne ovat nykyaikataulun mukaan jo lokakuussa.

Pälkäneläinen Mirva Kittilä istuu keskustan mandaatilla nykyisessä maakuntahallituksessa. Hänen mielestään maakuntahallitus ja -valtuusto tekevät erittäin rakentavaa työtä koko Pirkanmaan hyväksi. Keskustavaikuttaja kiittää myös itsehallinnollisen maakunnan valmistelua hoitavia johtoryhmää ja ohjausryhmää.

– Kaikkialla vallitsee avoin, luottamusta vahvistava, myönteinen ja tulevaisuuteen suuntaava ilmapiiri. Tulevan hallinnon ja toiminnan suunnitteleminen sekä valmisteleminen on kitkatonta. Eri osapuolien välillä vallitsee vahva yhteishenki, Kittilä kiittelee.

Kittilä korostaa eri puolueiden edustajilla olevan myös yhteiset huolenaiheet.

Kunta- ja maakuntapolitiikassa mukana oleva Kittilä sanoo itsehallinnollisen maakunnan tarvitsevan niin luottamushenkilöikseen kuin virkamiehikseen ihmisiä, joilla on luja halu kehittää ja luoda täysin uutta organisaatiota. Hänen mukaansa esimerkiksi maakuntavaltuutetuilla on oltava paljon aikaa luottamuspestinsä hoitamiseen.

– Maakuntavaltuutetut saavat erittäin suuren määrän asioita ratkaistavakseen. Heidän on perehdyttävä syvällisesti ja perusteellisesti asioihin, hän sanoo.

Itsehallinnollinen Pirkanmaa saa organisaationsa niin kutsutut valmistelevat valiokunnat, joissa ovat jäseninä valitut valtuutetut ja mahdollisesti varavaltuutetut.

– Pelkään jonkin verran demokratiavajetta. Minusta olisi parempi, jos hallituksessa ja valiokunnissa sekä johtokunnissa olisi muitakin henkilöitä kuin valtuutettuja. Myös viranhaltijoilla on isot postit hoidettavinaan. On huolehdittava siitä, ettei valta valu liiaksi virkamiehille, keskustapoliitikko pohtii.

Kittilä arvostaa tapaa, jolla Pirkanmaalla on paneuduttu uuden maakuntahallinnon ideointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen.

– Parhaat voimat ovat remmissä tekemässä historiallista uutta hallintoa, hän tunnustaa.

Kittilä asuu vajaan 7000 asukkaan Pälkäneellä. Hän ei pidä itsestään selvänä sitä, että pälkäneläinen ehdokas pääsee tulevaan maakuntavaltuustoon.

– Jos meillä olisi sellainen kandidaatti, joka saisi paljon ääniä yli puoluerajojen, niin sitten meillä olisi mahdollisuuksia, hän pohtii.

”Valtuutetuilla on iso tehtävä”

Lempääläinen Heikki Hakala (kok.) on kotikuntansa kunnanvaltuustossa ja Pirkanmaan maakuntahallituksessa.

– Tulevan maakuntavaltuuston paikkamäärä on sopiva. 79-jäseninen valtuusto on oikeassa suhteessa maakunnan 512 000 asukkaaseen.

– Jokaista maakuntavaltuutettua odottaa iso tehtävä. Valtuutetulla on todelliset vaikutusmahdollisuudet.

Hakala pitää hyvänä niin sanottuja valmistelevia valiokuntia, koska niiden jäseninä olevat maakuntavaltuutetut ovat asioiden kypsyttelyssä mukana alusta lähtien.

– Maakuntavaltuutettuja odottaa lähes puolipäivätyö. Ajankäyttö onkin haaste, ja joidenkin ikäryhmien edustajat voivat jättäytyä pois tehtävän sitovuuden takia, hän pohtii.

Hakala luottaa itsehallinnollisen maakunnan valmistelutyöhön ja siinä onnistumiseen.

– Haasteena on löytää kattava valikoima valtuustoehdokkaita, jotta esimerkiksi maakunnan alueellinen kattavuus toteutuisi. Valtuutettujenhan on toimittava Pirkanmaan parhaaksi, ei puolueensa tai kotipaikkakuntansa, hän korostaa.

”Entä kansalaiset?”

Maakuntahallituksen ylöjärveläinen jäsen Rauno Kesseli (vas.) kysyy painokkaasti, miten kansalaiset suhtautuv at tulevaan maakuntauudistukseen.

– Nyt näyttää siltä, että asian kanssa on vatuloitu siinä määrin, ettei monikaan jaksa edes kuunnella, mistä maakuntahallinnossa on kyse, hän suree.

Kesseli pitää tärkeänä, että kansalaisille kerrotaan mahdollisimman konkreettisin esimerkein, mistä tuleva maakuntahallinto päättää.

– Miten mikin päätös vaikuttaa minuun? Vastaukset ovat ratkaisevan arvokkaita. Onneksi valtiovalta aloittaa laajan tiedotuskampanjan.

Kesseli muistuttaa, että nimenomaan ensimmäisissä maakuntavaaleissa ratkaistaan se, millaisin poliittisin voimasuhtein muun muassa sote-päätöksiä tulevina vuosina Pirkanmaalla ratkotaan.

Vasemmistopoliitikon mielestä itsehallinnollisten maakuntien olisi saatava verotusoikeus.

– Perustavaa laatua oleva itsehallinnon ongelma on jo siinä, ettei maakuntahallinto voi kerätä asukkailtaan maakuntaveroa. Tämänhetkisen tiedon mukaan valtiovalta antaa maakunnalle säkillisen rahaa ja toteaa, ettei enempää tipu. Käytäntö johtaa todennäköisesti asiakasmaksujen nousuun, koska se on ainoa keino paikata maakunnan taloutta. Kärsijöinä ovat pienituloiset kansalaiset, Kesseli kritisoi.

Puolueaktiivi sanoo maakuntavaaliehdokkaiden pestaamisen olevan varsin vaikeaa.

– Emme tiedä vieläkään varmuudella sitä, mistä kaikesta tuleva maakuntavaltuusto päättää, Kesseli perustelee.

– Uskon kärkipoliitikkojen, olivat he sitten kansanedustajia tai kuntiensa kellokkaita, asettuvan ehdolle, hän odottaa.

– Ehdokaslistan täyttymisestä tuskin on huolta, koska jokainen puolue etsii kandidaattinsa koko maakunnasta. Pidän tärkeänä sitä, että ehdokkaat näkevät maakunnan kokonaisuutena. Valitut eivät saa tarkastella asioita oman kuntansa vinkkelistä. Pirkanmaan kannalta asiakokonaisuudet ovat sitä luokkaa, ettei nurkkakuntaisuuteen ole varaa, Kesseli korostaa.

 

Arto Satonen kiittelee pirkanmaalaisia

”Maakuntamme valmistautuu kunnolla uudistukseen”

Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja ja eduskunnan suuren valiokunnan nokkamies Arto Satonen (kok.) antaa tunnustusta kotimaakuntansa vireälle ja innovatiiviselle maakuntahallinnon kypsyttelylle. Hänen mukaansa kaikki maakunnat eivät ole yhtä hereillä kuin Pirkanmaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen uskoo maakunta- ja sote-uudistuksen valmistuvan eduskunnassa ennen kesän istuntotaukoa.

– Hallituksen tekemä aikataulu pitää, hän vakuuttaa.

Satosen mukaan maamme sosiaali- ja terveysuudistus on välttämätön urakka.

– Uskon, että sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään tehokkaasti ja laadukkaasti nyt suunnitellulla mallilla. Maakuntauudistuksessa on kyse lähinnä nykyisen maakuntahallinnon ja eräiden valtion tehtävien yhdistämisestä. Nyt vastuunkantajien on keskityttävä siihen, että uudistuksesta tulee mahdollisimman hyvä, hän korostaa.

Satosen mukaan maakunta- ja sote-uudistusta on valmisteltu vastuullisesti ja laadukkaasti. Hän antaa erityiskiitoksen valtiovallan toimille ja Pirkanmaan aktiivisuudelle.

Kokoomusvaikuttaja on vakuuttunut siitä, että maakunnan kunnat löytävät uudessa tilanteessa paikkansa ja tehtävänsä.

– Nyt kannattaa keskittyä tekemään mahdollisimman hyvä työnjako maakunnan ja kuntien kesken. Ymmärrän esimerkiksi Tampereen, Sastamalan ja Ylöjärven sekä monien muiden kuntien näkemykset siitä, että kunnilla on jatkossakin oltava vahva rooli elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden edistämisessä.

Arto Satonen ei aio asettua ehdolle maakuntavaalissa.

– Minulla on eduskunnassa erittäin vaativia tehtäviä, jotka vievät kaiken aikani, hän perustelee.