Pian 60 vuotta täyttävä Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti on työskennellyt hyvinvoinnin eteen jo kolme vuosikymmentä. Mutta näkökulma on vuosien varrella laajentunut hurjasti. Muuhunkin elämään on mahtunut monenlaista.
Ammatinvalinta oli selvä jo lapsuudessa. Pikkuisena Anne tutki lelulääkärivälinein nukkejaan eikä teininä halunnut mennä opinto-ohjaajalle.
– Tiesin jo, mitä halusin.
Tosin tuolloin tähtäin oli vain terveysalassa, ja Santalahti rajasi katseensa vielä haaveeseen erikoistua neurologiksi tai gynekologiksi. Mutta aika avasi silmät laajemmalle, moneen kertaan.
Ura johti minisotemaailmaan
Kun Santalahti meni töihin terveyskeskukseen kartuttaakseen erikoistumiseen vaadittavaa kokemusta, neurologi- ja gynekologihaaveet karisivat laajemman näkökulman tieltä.
– Tajusin, että terveyskeskuksessa pääsee vaikuttamaan enemmän kuin suppealla erikoisalalla, yleislääketieteeseen erikoistumisen sittenkin valinnut nainen kertoo.
Terveyskeskus avasi silmät myös työoloille ja järjestelmän toimivuudelle. Santalahti päätyi lääkärien luottamusmieheksi ja alan järjestöstoimiin. Niin syttyi kiinnostus hallintoon, johon nainen sitten myös erikoistui ottaessaan apulaisylilääkärinä Hausjärvelle käyttöön omalääkärijärjestelmän.
– Tavoitteeni oli, että terveyskeskus toimisi niin hyvin, että ihmiset haluaisivat valita nimenomaan sen.
Sosiaalipuoli tuli mukaan Santalahden ollessa mukana yhdistämässä Turun terveystoimea ja sosiaalitoimea. Nyt oli perehdyttävä sosiaalipalveluihinkin.
Santalahdella olisi ollut mahdollisuus hakeutua jatkamaan molempien sarkojen parissa Turussa, mutta hän koki kakun ison kaupungin oloissa liian suureksi haukata. Kun terveys- ja sosiaalijohtajan tehtävä aukesi Ylöjärvellä, paketti oli houkuttava: kattava mutta hallittava kokonaisuus.
– Tämä oli kuin pieni sotemaailma. Ja Ylöjärvi oli sopivan kokoinen. Olen pedantti. Jos jotain lähden tekemään, haluan tehdä sen kunnolla.
Epäilijä hamuaa parannusta
Jatkuva uuden haltuun ottaminen on Santalahdesta ollut toisinaan iskeneestä turhautumisestakin huolimatta ihanaa. Hän kun haluaa oppia uutta ja myös ajatella soten parasta.
– Lääkäri ei ole koskaan valmis. Aina pitää pikkaisen epäillä, onko tämä näin vai voisiko se olla parempi toisin.
Vastuu toki painaa muttei liikaa.
– Jos ihmisellä on 90 miljoonan budjetti, kuten minulla täällä, kyllä täytyy olla huolellinen. Mutta jos vastuu olisi liian raskas, en viihtyisi – ja nyt viihdyn. Valta ja vastuu ovat kohdillaan.
Ja yhä Santalahti hamuaa uutta. Hän haluaisi sorvata soteuudistusta uusille urille, jottei siitä tulisi asiakkaalle liian mutkikasta. Tätä varten hän haluaisi saada myös aihetta sivuavan väitöskirjansa valmiiksi.
Turkulainen sopeutui
Aiemmin vain kuusi vuotta kotikonnuiltaan Turusta pois asunut Santalahti muutti Tampereelle ja tuli töihin Ylöjärvelle vuonna 2013.
Vaikka hän ennakkoon oletti sopeutumisen vaikeaksi, hän onkin löytänyt täältä hyvän kodin, joskin käy usein Turussa läheisiä tapaamassa ja omistaa siellä yhä asunnon. Tampereella on turkulaiselle kotoisasti kaupunkia halkova vesi sekä hyvät lenkkeily- ja kulttuurimahdollisuudet.
– Ja Ylöjärvellä on ollut hyvä työyhteisö.
Lopputyöuransa Santalahti näkee täällä mutta sen jälkeistä aikaa hän ei ole vielä suunnitellut.
– Varmaan matkustelenkin sitten.
Harrastaakin on hyvä
Vapaa-ajallaan Santalahti kykkii puutarhassa.
– Siihen uppoutuu, ja siinä näkee käsiensä työn. Joku meditoi, joku kuopsuttaa puutarhaa.
Hän myös tapaa istahtaa miehensä kyytiin moottoripyörän selkään.
– Siinä viehättää vapaus. On ihan erilaista istua moottoripyörän selässä, tuntea tuoksut, kuin autossa. Ja moottoripyörä on hyvä tapa testata parisuhdetta, testata, kallistetaanko samaan suuntaan.
Tärkeä harrastus, snautseri, kuoli viime syksynä.
– Koira huolehti, että lenkkeilen, ja oli sienestys- ja agilitykaveri. Ja kun minulla oli stressiä, se tuli viereen, oli koiraterapiaa.
Aikaa harrastamiselle on liiennyt, kun järjestötehtävät ovat karisseet Santalahden päästyä käsittelemään niiden aihepiirejä työssä. Lapsetkin ovat jo aikuistuneet, ja johtotyötä tekevä voi sovitella aikataulujaan.
– Harrastukset tasapainottavat työtä. Mikään yksipuolinen ei ole hyväksi, kokonaiskuvien nainen sanoo.
