Myös Suomen ortodoksit ovat saaneet uuden pyhän. Venäjän ortodoksisen kirkon eli Moskovan patriarkaatin synodi on kanonisoinut viime vuoden joulukuun 28. päivänä suomalaissyntyisen pappismarttyyri Kristoforin. Heinävedellä toimivan Valamon luostarin igumeni Sergei pitää Kristoforin pyhäksi julistamista arvokkaana, tärkeänä ja isona asiana. Tampereella asuva Kristoforin tytär Maria Lindberg, 98, iloitsee marttyyrikuoleman kohdanneen isänsä saamasta korkeasta kunnianosoituksesta.
Laatokan Valamon luostarin Käkisalmen podvorin igumeni Fotij on saanut päätökseen monta vuotta kestäneen hankkeensa, jolla Venäjän ortodoksisen kirkon pyhä synodi kanonisoi viime vuoden joulukuun 28. päivänä Korpiselässä 27. lokakuuta vuonna 1885 syntyneen Kristoforin. Kristofor tapettiin uskonsa tähden vuoden 1938 syyskuun kahdeksantena päivänä Habarovskissa, jossa hän oli vankileirillä. Vangit rakensivat Siperian rautatietä, joka kulkee Moskovasta Vladivostokiin.
Igumeni Fotijin mukaan Kristoforin viimeinen leposija ei ole tiedossa.
– Lähitulevaisuudessa tarkoituksemme on mennä Venäjän kaukoitään ja etsiä Habarovskin kaupungista pappismarttyyri Kristoforin hauta, hän kertoo.
Igumeni Fotijin mukaan pyhästä Kristoforista on jo maalattu ikoni. Sellainen on muun muassa Valamon luostarin Käkisalmen podvorin kirkossa. Hän toivoo, että mahdollisimman moni suomalainenkin ortodoksi hankkisi Kristofor-ikonin.
Ortodoksit viettävät jatkossa pyhän pappismarttyyri Kristoforin muistoa syyskuun kahdeksantena päivänä.
– Muistelemme Kristoforia jo lähiaikana eli helmikuun neljäntenä päivänä, igumeni Fotij kertoo.
Igumeni Fotij pitää esitelmän pyhästä Kristoforista helmikuun 4.-5. päivänä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä.
Pyhä läheltä omaa aikaamme
Heinävedellä toimivan Valamon luostarin igumeni Sergei on kiitollinen uudesta suomalaistaustaisesta pyhästä ihmisestä, jonka Venäjän ortodoksinen kirkko on hyväksynyt pyhien joukkoon.
– Hiljan kanonisoitu pappismarttyyri Kristofor kärsi marttyyriuden lähellä meidän aikaamme eli vuonna 1938. Hän vaikutti Suomessa 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkukymmenien aikana, igumeni Sergei sanoo.
– Pappismarttyyri Kristoforin tavoin surmattiin myös Helsingin kirkkoherra Alexander Hotovitski ja Valamon luostarin Moskovan podvorin munkkeja, hän muistuttaa.
Igumeni Sergein mukaan suomalaisille tuttuja pyhiä ovat esimerkiksi Karjalan valistajat ja pyhittäjäisät, joita ovat muiden muassa Sergei ja Herman Valamolaiset, Arseni Konevitsalainen, Aleksanteri Syväriläinen ja Trifon Petsamolainen.
– He ovat pyhittyneet luostarielämänsä kautta, hän lisää.
– Nyt on havaittu ja todettu yksi tähti lisää pyhien tähtitaivaalla, igumeni Sergei iloitsee.
– Surmaajat syyttivät mielivaltaisesti Kristoforia hänen yhteyksistään muun muassa vastavallankumoukselliseen fasistiskirkollisena pidettyyn järjestöön Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskuntaan. Kristoforia epäiltiin lisäksi tietojen keräämisestä koskien uskovien ihmisten ja papiston tilannetta silloisessa Neuvostoliitossa. Hänen syykseen luettiin myös neuvostovastaisten huhujen ja propagandan levittäminen, igumeni Sergei kertoo.
”Mitä Kristofor sai kärsiä?”
Tampereella asuva pappismarttyyri Kristoforin tytär Maria Lindberg, 98, on kiitollinen isänsä Venäjän ortodoksiselta kirkosta saamasta huomionosoituksesta.
– Jumalalle kiitos, hän toistaa.
– Ihmettelen sitä, että minä tavallinen ihminen saan kuulla ilouutisen marttyyrikuoleman kohdanneen isäni kanonisoinnista, pyhäksi julistamisesta. Tämä on ihmeellinen ja käsittämätön asia, Lindberg kuvailee tunnettaan.
Lindberg kertoo pohtineensa lukuisia kertoja sitä, mitä kaikkea hänen isänsä ja muut vangiksi joutuneet ihmiset kokivat leirien kovissa oloissa.
– Isäni on kohdannut paljon vääryyttä, mutta hän turvautui ja luotti aina Jumalaan, Lindberg toteaa.
Maria Lindberg pitää arvokkaana sitä, että hänen isänsä säilytti kunniassaan lojaalisuutensa esivaltaa kohtaan. Kristofor teki poikkeuksellisen merkittävän työrupeaman Suomen Senaatin korkea-arvoisena virkamiehenä. Kristofor jätti vaikutusvaltaisen paikkansa Senaatissa, koska hän ei voinut hyväksyä tsaarin syrjäyttämistä.
Kristofor oli myös arvostettu ortodoksisen kirkon pappi. Hän oli käkisalmelaisen pappissuvun jäsen.
Maria Lindberg oli seitsemänvuotias, kun hän näki viimeisen kerran isänsä.
