Ylöjärvellä ei ole yhtään virallista pulkkamäkeä, jota kaupunki ylläpitää. Soppeenmäkeen on yritetty saada omaa pulkkamäkeä jo kymmenisen vuotta, mutta toteutuksen esteenä ovat olleet vastuukysymykset. Kaupunki ei ole kuitenkaan haudannut suunnitelmaa pulkkamäestä, sillä se tiedostaa laskupaikan hyödyt.
Ahvenistontien vieressä kulkeva latupohja kiertää soramontun, jossa pystyi laskemaan pulkalla vielä 30 vuotta sitten. Nyt montun reunat ovat metsittyneet, eikä pulkkailu onnistu enää ilman kolarointia.
Soramontun kupeessa asustavat lapsiperheet ovat harmitelleet jo useita vuosia pulkkamäen puuttumista – niinpä entiset naapurit Päivi Niemi ja Hanne Aalto ottivat yhteyttä Ylöjärven kaupunkiin jo kymmenisen vuotta sitten, josko paikalle voitaisiin rakentaa kunnon pulkkamäki, jonne lapset ja perheet voisivat tulla laskemaan joka puolelta Ylöjärveä. Asiasta tehtiin tuolloin myös kuntalaisaloite.
– Lapsethan laskevat aina, oli virallista mäkeä tai ei. Nyt täällä lasketaan hiihtoladuille, eikä vaaratilanteilta voida välttyä, Aalto sanoo.
– Tällä alueella on iso määrä lapsia. Lähimaastossa on niin varhaiskasvatusta kuin jättimäinen yhtenäiskoulukin. Ahvenistontien pulkkamäki olisi hyvin keskeisellä paikalla, Niemi jatkaa.
Naisten mukaan myös kaupunki myönsi aikoinaan, että pulkkamäelle olisi todella tilausta. Ainut mutta oli se, että mäkeen ja sen ylläpitoon ei ollut yksinkertaisesti rahaa.
– Me toivoimme vain puiden kaatoa, että lapsemme pääsivät montulle laskemaan, kuten me itse teimme lapsina. Asiat ovat kuitenkin muuttuneet sitten 1980-luvun, ja vastuukysymykset painavat raskaina, Niemi kertoo.
Korvausvastuussa kaupunki
Vastuukysymyksillä Niemi tarkoittaa pulkkamäen turvallisuuteen liittyviä asioita, jotka mäen ylläpitäjän, tässä tapauksessa kaupungin, on otettava huomioon. Jos mäessä siis sattuisi jotakin, olisi kaupunki korvausvastuussa.
Ylöjärven kaupungin urheilu- ja ulkoilualueiden kunnossapidosta vastaava työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää haluaa muistuttaa, että niinkin yksinkertaiselta kuulostavassa asiassa kuin pulkkamäessä on otettava huomioon lakisäädökset.
– Korvausvastuu määritellään kuluttajansuojalaissa, joka sitoo kuntaa sen kaikessa toiminnassa. Pulkkamäen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että mäkeä olisi ylläpidettävä jatkuvasti, Tanhuanpää toteaa.
Pulkkamäki vaatisi siis päivittäistä huolenpitoa, johon sisältyisi mäen tarkistaminen esimerkiksi ilkivallalta.
– Käymme lähes päivittäin tarkistamassa hiihtoladut ja kesäisin uimarannat ja leikkikentät. Pulkkamäessä pitäisi käydä katsomassa, ettei sinne ole viritetty mitään ansoja. Mäki täytyisi pitää myös tasaisena, ettei kukaan loukkaisi itseään, Tanhuanpää listaa asioita, jotka kaupungin olisi otettava huomioon pulkkamäen ylläpidossa.
Superhyvää arkiliikuntaa
Pulkkamäen puolesta puhuvat Niemi ja Aalto ovat sitä mieltä, että laskupaikka kyllä maksaisi itsensä takaisin: onhan pulkkailu superhyvää arkiliikuntaa, ja siihen patistetaan lasten lisäksi myös aikuisia.
Naisten mukaan myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ylöjärven yhdistys tukee pulkkamäki-hanketta, sillä laskeminen on paitsi ilmaista myös helppoa liikuntaa.
PerhepäivähoitajanaSoppeenmäessä työskentelevä Tuija Helin huomauttaa, että pulkkamäen puuttuminen vaikuttaa suoraan lasten aktivointiin. Hän pitää päivän selvänä asiana sitä, että jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus mäenlaskuun.
– On se nyt kumma, ettei Soppeenmäkeen ole yhtä pulkkamäkeä saatu. Varhaiskasvatuksessakin korostetaan arkiliikunnan merkitystä, mutta meillä on matkaa lähimpään laskupaikkaan useita kilometrejä. Hoitolasten kanssa ei siis lähdetä mäkeen noin vain.
Kaupungin työmaapäällikkö Tanhuanpää kuitenkin sanoo, että pulkkamäen suhteen kannattaa olla silti toiveikas: kaupunki on tehnyt mäestä aiemmin suunnitelman.
– Maunussuo olisi todellakin upea paikka viralliselle pulkkamäelle. Rakentaminen saattaa toteutua tulevaisuudessa, sillä puiden hakkuu tulee eteen joka tapauksessa. Tällä hetkellä Räikkä on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto pulkkamäelle. Saa nähdä, saadaanko toinen Maunussuolle, hän summaa.
