Pirkanmaalla väki on THL:n vertailun mukaan perustervettä ja hyvinvoivaa koko Tampereen kaupunkiseudulla. Ainoa konsti pitää kasvavat sairauskulut kurissa onkin panostaa jokaisen kuntalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Tulevassa maakuntauudistuksessa, johon sisältyy valtaisa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, palvelut siirtyvät maakuntien liikelaitosten hoidettavaksi. Kuntien tehtäväksi jää ennaltaehkäisevä toiminta, hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävien palveluiden tuottaminen sekä sairauksien ennaltaehkäisevään työhön panostaminen. Vastuu on tietenkin meillä jokaisella itsestämme. Ohjeena voisi olla: mitä enemmän liikut, sitä vähemmän sairastat.
Julkista erikoissairaanhoitoa toteutetaan Pirkanmaan maakunnassa tämän vuoden alusta lähtien Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) toimintana. Tampereen kaupungin omistaman Hatanpään sairaalan yhdistyminen Taysiin on juuri tapahtunut ja Hatanpään lähes 1 000 työntekijää on siirtynyt Taysin työntekijöiksi. Hatanpään geriatrinen puistosairaala jäi edelleen Tampereen kaupungille.
Tays koostuu viidestä sairaalasta: Tays yliopistollinen sairaala, Tays Hatanpää, Tays Pitkäniemi, Tays Sastamala ja Tays Valkeakoski. Aluesairaalanimikkeet ovat siis poistuneet käytöstä.
Vuoden 2018 alusta voimaan astuneen päivystysasetuksen vuoksi anestesiaa vaativa leikkaustoiminta on monissa Suomen sairaaloissa päättynyt, mikä on aiheuttanut voimakasta liikehdintää kuntakentässä ja lääkärikunnassa.
Oivana esimerkkinä Meri-Lapin kuntien yhteisyrityksen perustaminen ja toiminnan siirtäminen yksityiselle terveyspalveluyhtiö Mehiläiselle 15 vuoden sopimuksella. Tämä tapahtui siksi, että maan hallitus ei suostunut myöntämään Lapin maakunnalle oikeutta ylläpitää kahta ympärivuorokautista yhteispäivystyspistettä keskussairaaloiden yhteydessä.
Pirkanmaalla leikkaustoiminta loppui Sastamalassa, mutta Valkeakoskella se jatkuu. Koskissa keskitytään päiväkirurgiaan. Sairaalat muodostavat niin sanotun yhden sairaalan kokonaisuuden, mikä merkitsee sitä, että potilaita voidaan tutkia ja hoitaa missä tahansa Tays-sairaalassa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri palautti joulukuussa taseeseensa kertyneitä useiden vuosien ylijäämiä jäsenkunnilleen. Ylijäämä 15 miljoonaa euroa jaettiin jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Ylöjärven osuus oli 5,93 prosenttia eli noin 890 000 euroa.
Sote-soppa kiehui koko syksyn
Pitkin syksyä ovat niin terveydenhuollon kuin taloudenkin asiantuntijat esiintyneet vahvan sotekritiikin esittäjinä. Lausuntokierroksella ollut lakiluonnos aiheutti kritiikkiä erityisesti laajaa valinnanvapautta, asiakasseteliä ja kustannussäästöjä kohtaan. Jopa hallituspuolueen taholta esitettiin arvio: ”Jos suuret terveysyritykset valtaavat liian suuren osan terveydenhuollosta, uhkana on koko julkisen palvelutuotannon romahdus.”
Jo olisi ollut kummallista, jollei maan hallitus olisi ottanut lusikkaa kauniiseen käteensä asiantuntijoiden murskapalautteen pommituksessa. Lopulta saatiin aivan joulunaluspäivinä hallituksen joululahjailmoitus. Asiakasseteliä ei olekaan pakko käyttää erikoissairaanhoidossa ja maakunnille luvattiin lisää harkintavaltaa.
Sairaanhoitopiirit olivat omissa lausunnoissaan todella huolissaan päivystyksen vaarantumisesta. Mikäli laaja valinnanvapaus ja asiakasseteli olisivat toteutuneet esitetyssä muodossa, olisi se vaarantanut sairaaloiden kyvyn huolehtia päivystysvalmiuden ylläpidosta, koulutuksesta ja tutkimuksesta.
Jos tietty määrä henkilökuntaa siirtyisi yksityiselle puolelle, ei päivystykseen olisi riittävästi tekijöitä ja se merkitsisi sairaaloille huomattavaa henkilöstön sopeuttamista, muun muassa päivystysrinkien pudottamista lähes puoleen. Tämä uhkakuva on nyt poistunut.
Ei voi välttyä ajatukselta, että tässä kaikessa ei olekaan haettu leveämpiä hartioita vaan yksityisempiä! Esitetyssä mallissa palveluverkosta ja toimipisteiden sijoittumisesta päättäisivät tosiasiassa markkinat, ei maakunta. Se, miten maakunnat pystyvät hallitsemaan pirstaloitunutta palvelujen kokonaisuutta on avainasemassa kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Maakunnan ohjausmahdollisuuden heikkous ja kustannusten hallinnan mahdottomuus ovat keskeisiä epäkohtia uudistuksessa.
Lausuntokierroksen jälkeen annetuista lievennyksistä huolimatta ei ole satavarmaa, läpäiseekö sotelakiesitys tällä kertaa perustuslakivaliokunnan seulan. Hallituksen omat sisäiset erimielisyydet koskevat muun muassa hoitotakuun määräajan kiristämistä ja maakuntauudistuksen kasvupalvelulakia.
Moni muu asia vaatii perusteellista käsittelyä ja vasta pykälien lopulliset muotoilut ratkaisevat lopputuloksen. Säätämistä on vielä todella paljon. Loppukeväästä tiedämme toteutuvatko maakuntavaalit ensi syksynä.
Mielenkiintoista alkuvuotta saamme elää.
LEENA MANKKINEN
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen (sd.)
