Perinteisesti joulua on vietetty kotosalla oman perheen ja suvun kanssa. Aina on kuitenkin iso joukko myös heitä, jotka viettävät pyhät toisen perheensä eli työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Tunnelma on heilläkin lämmin ja jouluinen.
Vahinko ei katso kalenteria, joten paloasemalla jouluaatto on työpäivä siinä missä muutkin. Paitsi että taukohuoneessa on joulukuusi, palokuntapastori tulee käymään, lauletaan joululauluja ja syödään jouluherkkuja – mustaa makkaraa ja joulutorttuja isolla hillolla.
– Pyhäpäivinä työ on enemmän varallaoloa ja hälytyksiä. Tehdään vain tärkeimmät eli tarkistetaan vuoron alkaessa, että kalusto on valmiudessa, paloesimies Matti Syrjä kertoo.
– Normaaliin työpäivään kuuluu paljon kaluston kunnossapitoa ja harjoittelua. Harjoittelut voidaan jättää jouluaattona vähemmälle.
Palomiehet eli pelastajat, kuten ammattinimike nykyään kuuluu, kertovat jouluaaton ja joulupäivän olevan yleensä rauhallisia päiviä. Aattoiltana liikenne on hiljaista ja kiireetöntä, joten siltä rintamalta tulee harvoin hälytyksiä. Kynttilöitäkin suomalaiset osaavat yleensä polttaa turvallisesti, mitä nyt naapurit joskus ilmoittavat parvekkeella loimottivista ulkotulista. Kaikki hälytykset käydään aina tarkistamassa.
Suurin osa työkeikoista pyhinä on ensihoitoa ja sairaankuljetusta, joita alkoholi aiheuttaa joulun aikaan paljon. Pelastaja Vesa Tabell kertoo, että kiireisimpänä jouluaattona on ollut useita vaativia ensihoitotehtäviä.
– Ensihoitotehtävissä menemme koteihin. Siellä joulutunnelma ja toisaalta perheen ongelmat tulevat joskus rajusti kasvoille, pelastaja Mikko Ankkuri toteaa.
Tilanteen mahdollisesti nostattamat tunteet puidaan saman tien tehtävän päätyttyä tiimin kesken. Tarvittaessa tarjolla on myös ammattiapua.
Kotijoulu kännykässä
Se, kuinka jouluinen tunnelma töissä on, riippuu kotioloista. Mikko Isoniemi kertoo tulevansa mielellään jouluaatoksi töihin, sillä jos hän ei lähde lapsuuden kotimaisemiin Pohjanmaalle, vaihtoehto olisi kököttää kämpillä.
– Tämä työporukka on vähän niin kuin toinen perhe. Kyllä näiden kanssa on ihan mukava viettää joulua, Isoniemi kehuu kavereitaan.
Kaimansa Mikko Ankkuri sen sijaan tunnustaa, että viime jouluna oli kova paikka olla aatto töissä. Muu perhe vietti joulua Keski-Suomessa, ja hän sai seurata lahjojen jakoa töissä kännykästä videopuhelun välityksellä.
– Näitä jouluja, kun lapset ovat pieniä, ei saa koskaan takaisin, Ankkuri harmittelee.
Monessa perheessä tehdäänkin niin, että ainakin osa lahjoista jaetaan vasta joulupäivänä, kun molemmat vanhemmat ovat taas paikalla. Palomiehillä on myös perinne, että jos hälytystehtäviä ei ole, perheelliset, lähellä asuvat pelastajat käyvät aattona jokainen vuorollaan kaksi tuntia kotona osallistumassa lahjojen jakoon ja jouluaterialle.
– Radio on toki koko ajan mukana eli hälytysvalmiudessa ollaan silloinkin, Vesa Tabell huomauttaa.
Yksinäinen löytää juttukaverin kioskilta
Toisenlaisia pelastajia ovat yrittäjät, jotka pitävät auki kioskeja ja huoltoasemia, joista saa apua, kun bensa tai kahvimaito loppuvat.
Mikkolantien R-kioskia pyörittävä yrittäjä Johanna Leppänen kertoo, että joulunpyhinä kioskilla on ihan erityinen tunnelmansa. Kioski on jouluasussa, tarjolla saattaa olla konvehtimaistiaisia tai muuta pientä ja asiakkaatkin ovat joulumielellä.
– Jouluna kenelläkään ei tunnu olevan kiire. Satunnaisesti syntyvissä jonoissakin jutellaan mukavia ja tiskillä jäädään sanalle. On tosi mukavaa palvella niin hyväntuulisia asiakkaita!
Aattoiltana kioskin ovi käy harvakseltaan, mutta kävijöitä on kuitenkin yllättävän paljon.
– Monelle yksin joulua viettävälle tämä on se ainoa paikka, jossa voi kohdata muita ja jäädä hetkeksi juttelemaan jonkun kanssa. Heille on tosi tärkeää, että joulunakin on joku paikka auki, Leppänen toteaa.
Hän huomauttaa, että joskus R-kioskin aukiolo on tärkeää niillekin ihmisille, jotka viettävät joulua perheen ja suvun kanssa: kioskilla pistäytyminen voi olla tarpeellinen hengähdyshetki myös kotijoulusta.
Tapaninpäivänä kioskin ovi käy jo varsin taajaan, kun ihmiset lähtevät liikkeelle, toiset kyläilemään ja toiset sukulaisista takaisin kotiin. Kyläilijät ostavat Ärrältä kasapäin suklaata tuliaisiksi, kotiin palaajat hakevat maitoa ja muita jokapäiväisiä elintarvikkeita.
Johanna Leppäselle jouluaatto töissä on jo rutiinia. Hän sanoo, ettei muista 15 vuotta täytettyään olleensa yhtään joulua kokonaan vapaalla. Yrittäjänä motivaatiota on monin verroin, sillä pyhätunnit ovat työnantajalle kalliita eikä niihin useinkaan löydy vapaaehtoisia.
– Kun itsellä ei ole lapsia, sitä mielellään antaa muille joululahjaksi aikaa perheen kanssa. Minulle tämä kioski vakioasiakkaineen kuuluu ehdottomasti jouluun, Leppänen vakuuttaa.
Aatot ovat kivoja työpäiviä
Kurun apteekkari Minna Heikkinen kehuu myös jouluaaton tunnelmaa töissä.
– Aikaisemmin olin töissä isossa kauppakeskuksessa, ja sielläkin jouluaatto muutti tunnelman rennoksi ja lämpimäksi. Niin joulu- kuin juhannusaattokin ovat hirmu kivoja työpäiviä!
Kurussa Heikkinen ei vielä ole kokenut työjoulua. Kylän apteekki on pyhien aikaan auki vain siinä tapauksessa, että muuten tulisi neljä peräkkäistä päivää ilman apteekkipalveluja. Tänä vuonna joulutauko kestää sunnuntaista tiistaihin eli kolme päivää.
