Joulu on perinteisesti ollut Suomessa yltäkylläisyyden juhla. Elämykset ja kokemukset ovat joululahjojen nykytrendejä.
On yksi aika vuodesta, jolloin suomalaisten kulutustottumukset poikkeavat erityisen paljon arjesta: joulu. Joulunajan hankintoihin kuuluu kuusen ja lahjojen hankkimista, jouluvalojen ja ruoan ostamista sekä joulukorttien lähettämistä ja joulukonsertteihin osallistumista.
Postin mukaan viime vuonna lähetettiin yli 30 miljoonaa joulukorttia. Tänä vuonna määrä pienenee ainakin Salosten perheen osalta. Siivikkalassa asuva nelihenkinen perhe päätti käyttää joulukortteihin menevät rahat hyväntekeväisyyteen.
– Pääsimme itse helpommalla, kun ei tarvinnut järjestellä joulukorttikuvausta ja kaikkea siihen liittyvää, vaatteidenhankintaa ja muuta. Samalla pystyimme aidosti auttamaan muita, Jenni Salonen kertoo.
Kortit korvasi Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja. Kolmevuotias Adam sai valita lahjojen joukosta sopivan kohteen. Tehtävä ei ollut helppo.
– Adam mietti kanojen ja puhtaan veden välillä. Lopulta hän päätyi veteen, Salonen hymyilee.
Aineettomien lahjojen osuus kasvussa
Kulutustutkija Minna Autio Helsingin yliopistosta kertoo, että kasvava trendi on antaa lahjoja, jotka suuntautuvat pois itsestä kohti yhteisöllisiä arvoja. Tällaisia ovat juurikin esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun kautta annetut lahjat sekä lahjoitukset Itämerelle, metsiensuojelulle tai muulle yhteiskunnalliselle asialle.
– Toisaalta myös lahjat, jotka pohjaavat kokemuksiin, ovat kasvussa. Nykyään lahjaksi halutaan antaa elämyksiä ja kokemuksia, kuten illallis- ja hierontalahjakortteja sekä konsertti- tai elokuvalippuja, Autio kertoo.
Kokemuksellisuus on saanut aikaan murroksen kulutustottumuksissa. Ihmiset haluavat nykyään eroon turhasta tavarasta. Tästä kertoo esimerkiksi konmaritus ja se, että tavaroiden sijasta nykyään lahjaksi valikoituu entistä useammin etenkin palvelu. Palvelun merkitys on myös lahjansaajalle usein tavaran tuomaa mielihyvää suurempi.
– Suomi on kulutusyhteiskunta, ja meillä on nykyään paljon tavaraa. Kokemukseen sijoitetaan aikaa ja ajatusta, ja se jää tavaraa paremmin mieleen.
Lahjansaajan huomioiminen on tärkeää
Sen lisäksi, että Saloset lahjoittivat tänä vuonna perinteisesti joulukortteihin suunnatut rahat hyväntekeväisyyteen, on perheessä päätetty, ettei aikuisten kesken vaihdeta lahjoja. Lahjoja saavat tänäkin vuonna ennen kaikkea perheen lapset, jotka nauttivat pakettien avaamisen tuomasta riemusta.
Aution mukaan nykyään on yleistä, että lahjoissa panostetaan nimenomaan lapsiin. Aikuiset saattavat yhä useammin sopia etukäteen ystävien kesken vaihdettavien lahjojen hintakatosta tai siitä, ettei lahjoja vaihdeta lainkaan.
Lahjoihin liittyvä yllätysmomentti muuttuu aikuisiän myötä, ja tätä voi Aution mukaan käyttää lahjojen suunnittelussa eduksi. Yllätysten sijaan aikuiset voivat sopia keskenään esimerkiksi menevänsä yhdessä konserttiin.
Autio muistuttaa myös, että ostamme usein lahjoja, joita haluaisimme itse saada. Omasta mielestä mieluinen paketti ei kuitenkaan välttämättä ilahduta lahjan saajaa yhtä paljoa. Tässäkin mielessä yhteiset päätökset tai tosiasiallisten tarpeiden selvittäminen voi olla järkevää.
– Aikuistuminen, arvot ja elämäntavat vaikuttavat paljon siihen, minkälaisia tavaroita tai palveluita haluamme kuluttaa. Oikean lahjan löytäminen voi olla hankalaa ja aikaa vievää, Autio toteaa.
