Jouluvalmistelut alkavat Mikkolan työtuvalla varhain, mutta varsinainen fiilistely viriää vasta juhlan lähestyessä. Kun myyjäiset koittavat, tupa tihkuu joulutunnelmaa. Niin kävi tänäkin vuonna.
Sormet hypistelevät pyörötelineessä killuvia joulusomisteita Mikkolan työtuvalla. On kuusenkoristetta ja keittiöpyyhettä.
Myös viereisiltä pöydiltä ja hyllyiltä uhkuu joulutunnelmaa. Punaisia mattoja, puisia tonttuja, kransseja, kuusen muotoisia leivonnaisia… Ja niiden lomassa hyörii joulumieltä itseensä imeviä asiakkaita.
On joulukuun ensimmäinen päivä, ja työtuvalla vietetään perinteisiä joulumyyjäisiä. Ilmassa leijuu joulun odotus.
– Täällä on aina ihana tunnelma. Työtupalaiset ovat täydestä sydämestään mukana ja näkevät paljon vaivaa, ostoksille saapunut Tuula Korenius kehuu ilmapiiriä.
Kuukausien valmistelu
Vaivaa on nähtykin. Työ tunnelman takana alkoi jo kesäloman jälkeen, kun kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa järjestävän tuvan väki ryhtyi valmistamaan myyntituotteita.
Mutta ei koko syksyä sentään ole tunnelmoitu tonttulakit päässä joulumusiikkia kuunnellen. Liiallinen ja liian varhainen fiilistely vain lisäisi turhaan levottomuutta.
– Ampuisi ylitse, tuvan toiminnassa käyvä Timo Kivimäkikin tuumaa.
Eivätkä tuotteet vaadikaan joulutunnelmaan virittäytymistä. Niiden teko on tavallista käsityötä, ja esimerkiksi värimaailmaltaan jouluisimmat tehdään vasta vuoden kallistuessa lopulleen.
Läpi vuoden käsitöitä tuvalta myyvä väki on pitänyt joulutavaraa kaupan syksystä asti, ja mahdollisesti jäljellä olevia joulutuotteita voi ostaa vieläkin, myyjäisten nyt jo jäätyä taa. Myyjäiset ovat kuitenkin vuosittain tärkeä kaupantekotilaisuus.
– Meillä ei ole resursseja mainostaa koko ajan, joten myyjäiset herättelevät ihmisiä ostoksille, tuvan ohjaaja Jaana Kuusisto selittää perinnettä.
Fiilistelyä joulun kynnyksellä
Vasta kuusijuhlan hiipiessä lähemmäs on aika herätellä joulutunnelmaa tuvalle. Marraskuun lopulla mikkolalaiset toivat tupaan kuusen, levittivät joululiinoja ja asettelivat kukkia ja koristeita. Samoihin aikoihin koitti aika joulutorttujen ja -musiikin.
Joulukuun mittaan tätä kaikkea on vielä viritelty lisää, ja kävivätpä tupalaiset joulunäytelmääkin katsomassa sekä panivat tuvalla pystyyn Lucia-kulkueen. Joulunaluspäivinä on vielä tiernapoika- ja musiikkiohjelmaa sekä juhla-ateria.
Tällainen jouluun virittäytyminen on niin tupalaisten kuin myyjäisissä käyneidenkin mielestä tuiki tärkeää. Ilman sitä joulutunnelma ei kihoaisi kyllin ja juhlan vietto jäisi vain ohi hujahtavaan aattoon.
– Onhan kaikki juhlat tärkeää huomioida vuoden mittaan. Se antaa, kun elää vuoden rytmissä, tuvalla työskentelevä vammaisavustaja Petriina Palttala perustelee.
– Muuten joulun aika menisi tasaisena arkena. Tarvitaan muistutuksia siitä, mitä vuodenaikaa eletään. Niin joulun tulo tulee todellisemmaksi, Kuusisto jatkaa.
Ei kyllästytä, ei
Vaikka liikaa jouluvouhotusta tuvalla vältetäänkin, ehtii joulun henki leijailla siellä aika tovin. Kyllästyttämään se ei kuitenkaan pääse.
– Ei yhtään! Kivimäki sekä Elli Niemi ja Kari Järvenpää hihkaisevat joulun aikaa hauskaksi kehuen.
– Olen itsekin jouluhullu, Kuusisto komppaa.
Eivätkä jouluaskareet ole päivästä ja vuodesta toiseen saman junnaamista. Yhtä tuotetta ei valmisteta massamäärin, vaan tupalaiset kokeilevat ja kehittelevät eri töitä ja tekniikoita.
– Ja jos jonain vuonna minua ei innosta leipominen, jotakuta muuta innostaa. Eri vuosina vähän eri ihmiset voivat innostua eri asioista, Kuusisto ynnää.
Joulumieltä riittää vielä aattoonkin asti. Odotettu päivä huipentaa tunnelman niin lahja- ja kinkkuilolla kuin laskeutuvalla rauhalla.
– On loma. Rauhoitutaan ja kerätään voimia. Joulu katkaisee pimeän kauden ja on latautumisen aikaa, Kuusisto myhäilee.
– Jos ei joulua olisi, niin ei tulisi mitään! Järvenpää kiteyttää kuusijuhlan tärkeyden.
