Siivikkalalainen Alpi Ikäheimonen poimi talteen karjalaiskylien tunnelman.
Maalauksen miehen katseessa on lämmintä hymyä. Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei on kuvan maalanneelle Alpi Ikäheimoselle tärkeä henkilö, sillä Valamossa Ikäheimonen sai uuden innostuksen elämäänsä. Hän osallistui luostarin ikonikurssille, ja maalaaminen vei mennessään.
– Aloin vanhana kääpänä, vasta 55-vuotiaana, Alpi Ikäheimonen naurahtaa.
Ikonit tehdään tarkkojen sääntöjen mukaan, mutta omaa kädenjälkeä jää väistämättä. Ikäheimonen arvelee käyttävänsä värejä nopeammin ja runsaammin kuin moni muu maalari. Jäljestä tulee vähän tavallista raskaampi ja voimakkaampi.
Valamo ja ikonit avasivat laajemman kiinnostuksen Karjalan alueeseen ja sen kauniisiin kyliin.
– Kun menee Raja-Karjalaan, putoaa ajassa sata vuotta taaksepäin. Hanhet ja lehmät kulkevat vapaina kylänraitilla, eikä rakennuksia ole modernisoitu. Kylissä asuu lähinnä mummoja ja vaareja.
Ikäheimonen virnistää, että nelisen vuotta sitten ikonimaalaus alkoi jäykistää. Roihahti into maalata välillä muutakin. Leijan näyttelytilassa on parhaillaan esillä Ikäheimosen maalaamia ikoneja ja naivistisen elämänmakuisia kuvia maalaiskylistä.
Rakennusmestarin ja pitkään rakennusalalla työskennelleen harrastajamaalarin kuvissa kylämiljööseen kuuluvat olennaisesti vanhat rakennukset. Jopa ikkunanpokat ovat ajan tyylin mukaiset. Monesti kuvissa vilahtaa tsasouna eli rukoushuone. Joku soittaa kannelta, toinen lykkii vesikelkkaa. Lempeät munkit liikkuvat kylänraitilla.
– Maalaukset kuvaavat sata vuotta vanhaa Raja-Karjalaa. Niistä on tehty myös postikortteja, joita esimerkiksi ortodoksinen kirkkomuseo tilasi myyntiin, Ikäheimonen kertoo.
Ikonit ovat arvokkaita esineitä. Siksi Ylöjärven-näyttelyn ikonit eivät ole aitoja, vaan ne ovat laadukkaalle kartongille tulostettuja vedoksia Ikäheimosen alkuperäistöistä.
